MATTI VEIJALAINEN
Imatra on kaupunki, jonka laitamilta löytyy vielä paloja aidosta maaseudusta.
Yhtenä näistä helmistä seisoo harjullaan Teppanalan kylä. Sen väki kertoi
sunnuntaina kotikulmansa historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta
kylätapahtumassa, mikä kokosi paikalle kymmeniä kylänmiehiä sekä
imatralaisia laajemmaltikin.
Teppanalalaisten tulevaisuudenstrategia on ainakin kyläläisille itselleen
kirkas.
-·Haluamme säilyttää maalaismiljöömme sellaisena, kuin se nyt on. Se
onnistuu, vaikka varsinaisia toimivia maatiloja ei oikeastaan enää ole yhtä
ratsastustallitilaa enempää. Säilytämme talousrakennukset pitämällä ne
hyvässä kunnossa ja keksimällä niille uusia mielekkäitä käyttötarkoituksia,
kyläjuhlan pääisäntiin kuulunut Martti Monto selvitti.
Tapahtuman keskuspaikkana oli Seppo Monnon pihapiiri, mistä eläinnäkymä
laajentuu heti myös lampaisiin. Maisemanäköalaa harjulta aukeaa hulppeasti
Lappeenrantaan saakka. Kaukaan savut näkyvät hyvin, vaikka päivä ei
kirkkaimmillaan olisikaan.
Ympäristö parantunut
Ympäristöllisesti Teppanalan kehitys on mennyt viime vuosina pelkästään
parempaan suuntaan. Seppo Monto kertoi, että harjun kallioilla viihtyy taas
herkästi ilmanlaatumuutoksiin reagoiva jäkäläkin, kun likeisen terästehtaan
päästöt karsiutuivat pois, kiitos firman kovien ympäristöinvestointien.
Monnoilla on käynyt vieraita Svetogorskista, ja he ovat Seppo Monnon mukaan
olleet yhtä lailla tyytyväisiä teräspölyjen häviämiseen.
Ympäristön parantamistoimet ovat pelanneet hyvin myös päinvastaiseen
suuntaan. Monnon mukaan parin kivenheiton päässä Teppanalasta olevien
Svetogorskin tehtaiden katkut ovat kaikonneet kylältä uusien
amerikkalaisomistajien panostettua rajan takana tehtaiden
ympäristöystävällisyyden parantamiseen.
Seppo Monnon konehalliksi muunnettuun navettarakennukseen pystytettiin
juhlapäiväksi näyttely, mikä kertoi kylän vaiheista.
Teppanalan asukkaista on olemassa mainintoja jo 1500-luvulta.
Historiatiedot viittaavat siihen, että maatilojen kantaväestö polveutuu
Teppanalassa 1699 syntyneestä Matti Olavinpoika Pellisestä. Pelliset
tulivat Teppanalaan tiettävästi Jääsken Ahvolasta. Koko Teppanala on
entistä Jääskeä.
Sukuhistoria havisi juhlissakin, kun avajaissoittajina olivat Pelliset
kolmessa polvessa.
Juhlanäyttelyn avasivat kaupungin teknisen lautakunnan puheenjohtaja Jukka
Kärnä ja varapuheenjohtaja Juha Sormunen.
Kärnä kertoi viime aikoina tutustelleensa Teppanalaan laajemminkin Imatran
uuden yleiskaavan laadintatyöhön liittyen. Kärnä kertoi, että hän uskaltaa
jo melkein luvata Teppanalan peltoalueille säilyttäviä
virkistysaluemerkintöjä. Kyläläiset ovat kyselleet myös suoranaisia
suojeluvarauksia, mutta niiden saanti on epävarmempaa.
Uutta väkeä saatu
Teppanalalaisten tapahtuma kuului ympäristöministeriön teemakalenteriin
eurooppalaisen rakennusperinnön vuoden merkeissä. Uusiakin rakentajia
Teppanalaan on tullut.
-·Tänne on tullut uutta nuorta väkeä. Tuskinpa monellakaan Imatran kylällä
on nyt lapsia yhtä paljon kuin meillä, Martti Monto arveli.
Pihapiiristä vieraat poikkeilivat metsän puolelle katselemaan sodanaikaisia
juoksuhautoja ja kranaatinheitinasemia. Viime sodat olivat
teppanalalaisille hyvin konkreettinen asia esimerkiksi harjulle pudonneen
venäläisen pommikoneen myötä.
Kipeitä menetyksiäkin tuli. Jatkosotaan lähti 13. rajakomppaniassa
runsaasti Teppanalan miehiä, joista seitsemän ei koskaan palannut kotiin.
MATTI VEIJALAINEN
Kuvateksti
Kylä koolla. Teppanalan juhlaväki kokoontui Seppo Monnon pihapiirimiljööseen.