HEIKKI SOPANEN
Toimeentulotukea saavia ruokakuntia oli Lappeenrannassa tammikesäkuussa noin 220 vähemmän kuin vuoden 2002 vastaavana aikana. Väheneminen johtuu pääasiassa siitä, että tukea saaneita henkilöitä onnistuttiin työllistämään erilaisilla hankkeilla lähinnä kaupungin töihin.
Tuen bruttomenot tammikesäkuussa vähenivät viime vuodesta 234 000 euroa, mutta toimeentulotukeen kului silti rahaa 620 000 euroa enemmän kuin oli ennustettu. Yhteensä tukea maksettiin tammikesäkuussa 4 144 000 euroa.
Tämän vuoden talousarviossa toimeentulotuen bruttomenot on arvioitu 6,5 miljoonaksi euroksi. Arviossa eivät ole mukana pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotuet, jotka korvataan täysimääräisesti eivätkä myöskään menot, jotka aiheutuvat toimeentulotuella työllistämisestä. Kaupunginvaltuusto osoitti talousarviota käsitellessään toimeentulotukimenoista 600 000 euroa työllisyyden hoitoon.
Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana toimeentulotukea sai 4 120 ruokakuntaa. Ruokakunnista oli alle 25-vuotiaiden ruokakuntia 1 180 eli lähes kolmannes. Muutosta edelliseen vuoteen ei juuri tapahtunut, ja maksettujen toimeentulotukien määräkin väheni alle 25-vuotiaiden kohdalla vain 56 000 euroa.
Tulottomille tai vain asumistukea saaneille ruokakunnille maksettiin tammi
kesäkuussa toimeentulotukea 1,7 miljoonaa euroa. Näitä ruokakuntia oli 1 270, ja niiden määrä kasvoi edellisvuodesta sadalla. Kesäaikana tätä ryhmää kasvattavat opiskelijat.
Työllistämiseen
pyritään
Sosiaali- ja terveysviraston mukaan Lappeenrannan toimeentulotukimenot ovat olleet kaupunkien välisessä vertailussa suuret korkean pitkäaikaistyöttömyyden ja asumiskulujen kalleuden vuoksi. Toimeentulotuen tarve vähenee vain työllisyyden paranemisen ja tukea saavien toimintakyvyn palautumisen avulla. Lappeenrannassa onkin meneillään useita hankkeita, joilla työttömiä toimeentulotuen saajia yritetään työllistää.
Työllisyyden hoitoon varatuilla toimeentulotukieuroilla on työllistetty ihmisiä kaupungin kaikille toimialoille ja tavoite, 80 henkilön työllistäminen, on sosiaali- ja terveysviraston mukaan toteutumassa. Virasto painottaa, että tehdyt toimenpiteet näkyvät toimeentulotukimenojen pienenemisessä vasta pidemmän ajan kuluttua. Työllistämisen ja aktivoinnin lisäksi virasto selvittää joidenkin toimentulotukiasiakkaiden eläkemahdollisuuksia.
Viraston mielestä toimeentulotuen menojen kasvu on taittunut laskusuuntaan, vaikka menot arvioitiin talousarviota tehtäessä liian pieniksi.
Myös kaupunginjohtaja Markku Andersson on varovaisen tyytyväinen menokasvun taittumiseen.
·Tätä olemme hakeneet jo monta vuotta, sillä lähes kymmenen vuoden ajan toimeentulotukimenot ovat joka vuosi kasvaneet. ESR-hankkeet ja muut toimenpiteet alkavat vaikuttaa, samoin tarveharkinta tuen myöntämisperusteissa. Suunta on oikea, ja on kaikkien intressissä, että tukimenot laskevat entisestään.