KAARINA PALLETVUORI
Pohjavedet ovat paikoin reilusti keskiarvoja alempana Etelä-Karjalassa. Edes kevään sulamisvedet tai kolea alkukesä eivät saaneet niiden pintaa nousemaan tarpeeksi.
Parikkalassa pohjaveden pinta oli kesäkuun lopussa noin 90 senttimetriä tavallista matalammalla.
·Pohjavesi laski siellä keskiarvojen alapuolella viime syksynä, eikä tilanne ole juuri korjaantunut, sanoo projekti-insinööri Mikko Kajoniemi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta.
Kevät toki nosti vedenpintaa, mutta ei riittävästi. Kahdenkymmenen vuoden keskiarvoihin verrattuna pohjaveden pinta on pysynyt matalalla.
·Tämän vuoden käyrä on samanmallinen kuin keskiarvokäyrä, mutta koko ajan 90 senttiä sitä matalammalla, Kajoniemi sanoo.
Ilmeisesti tilanne yksittäisissä kaivoissa on kuitenkin kevään ja alkukesän myötä parantunut, sillä vedenajoa Parikkalassa hoitava Heikki Kosonen ei ole juuri joutunut töihin viime aikoina.
·Ihan muutamaan paikkaan olen ajanut, mutta akuuttia tarvetta ei tunnu olevan kenelläkään. Varmasti on kaivettu uusia kaivoja siellä missä vain mahdollista, hän sanoo.
Pohjaveden taso ei muutu hetkessä
Myös Lappeenrannassa pohjavesi pysyttelee matalalla. Kevään sulamisvedet nostivat hiukan sen pintaa, mutta edelleen se on noin 40 senttimetriä tavallista alempana.
·Pohjaveden taso ei hetkessä muutu mihinkään. Nyt saisi sataa todella kauan, että se alkaisi nousta, sanoo Lappeenrannan vesilaitoksen hoitaja Hannu Hytti.
Hänen mukaansa pohjaveden pinta nousi kevään myötä hiukan, mutta on taas laskenut reilut kymmenen senttiä kesäkuun huippulukemista.
Ympäristökeskus tarkkailee pohjaveden korkeutta Etelä-Karjalassa Parikkalan lisäksi Ruokolahdella. Siellä pohjavesi putosi viime syksynä reilusti alle keskiarvotason, mutta tilanne on palautunut normaaliksi.
Ympäristökeskus mittaa pohjavesien korkeuksia luokitelluilla pohjavesialueilla.
·Niiden ulkopuolella olevien yksittäisten kiinteistöjen tilanne voi olla huonompi, Kajoniemi muistuttaa.
Nyt tarvitaan pitkä kostea kausi
Pohjavesiongelmat ovat seurausta sateettomasta kesästä ja syksystä vuosi sitten. Lisäksi lämmin kevät haihdutti osan hankia ilmaan sen sijaan, että ne olisivat sulaneet maahan.
Nyt kaivataan sadetta, joka nostaisi pohjavedet normaalille tasolle.
·Pienistä kuuroista ei ole mitään hyötyä, vaan tilanteen korjaamiseen tarvittaisiin pitkäkestoista kosteaa kautta, sanoo Kajoniemi.
Esimerkiksi Lappeenrannassa pohjavesitilanne ei vaikuta kaupungin asukkaiden vesitilanteeseen suoraan.
·Suurin osa meiltä tulevasta vedestä on tekopohjavettä, ja varsinaisen pohjaveden osuus on vain noin 20 prosenttia, sanoo Hannu Hytti vesilaitokselta.
Yksittäiset kaivonomistajat voivat pohjaveden mataluudesta toki kärsiä.
·Pahin tilanne on silloin karjatiloilla. Niillä tulee suuria ongelmia, jos vedensaanti heikentyy, Kajoniemi sanoo.
Hänen mukaansa pohjavesien korkeuden kehittymistä on vaikea arvioida. Jos kuiva kausi jatkuu, voi tilanne edelleen heikentyä. Ainakaan tilanne ei parane, jos ei saada sadetta.
MIKA STRANDÉN