Opetusministeri Tuula Haataisen mukaan uuden hallituksen ohjelman
avainkohtia on panostaminen suomalaiseen osaamiseen, tietoon ja tutkimukseen.
Pelkäksi ohjelmatekstiksi asiaa ei aiota jättää. Tutkimuksen laatua
halutaan kehittää tositarkoituksella.
·Julkista tutkimuksen rahoitusta lisätään jatkossa viime vuoden tasosta 20
prosentilla, Ruokolahden koivukeskuksessa toimivan Teknologiakeskus Koivun
perjantaina virallisesti käyttöön vihkinyt Haatainen lupasi.
Korkeakouluissa opiskelevien tulevien tutkijoiden ja innovoijien
koulutuksessa on Haataisen mukaan myös tullut aika laatuun panostamiseen
määrän kustannuksella.
·Määrällisesti korkeakoulutasoinen tekniikan opiskelu ei voine enää
laajentua, mutta koulutuksen laadusta on huolehdittava, Haatainen sanoi.
Haatainen korosti myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön
kehittämisen merkitystä koulutuksen kasvavana voimavarana.
Ministeriönsä Haatainen totesi olevan vahvasti kannustamassa ja tukemassa
esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan
ammattikorkeakoulun metsäfoorumihanketta. Hän uskoi myös, että yliopiston
koivututkimuskeskus tulee osoittautumaan hyväksi tutkimusyksiköksi.
Ruokolahdelle tulo
laskettiin kannattavaksi
Rehtori Markku Lukan mukaan yliopistolla pohdittiin tarkoin, onko
kannattavaa ja hyödyllistä perustaa talon muusta tiedeyhteisöstä fyysisesti
erillään oleva tutkimuslaboratorio Ruokolahdelle. Mahdollisia haittoja ja
todennäköisiä hyötyjä punnittiin, ja pohdintojen päätteeksi Ruokolahdelle
päätettiin lähteä.
Lukan mukaan kuningasajatuksena on, että paikallisten puualan yritysten
uskotaan hyötyvän tutkimuskeskuksesta merkittävästi varsinkin, kun uusi
yksikkö on jalkautettu suoraan koivukeskukseen tulevien raaka-ainevirtojen
ääreen.
Koivulaboratorion jatkon Lukka uskoi sujuvan hyvin, kunhan riittävät
resurssit saadaan varmistettua.
Kehitystyötä kyllä riittää. Lukan mukaan lähtökohtana Etelä-Karjalassa on
pidettävä sitä, että maakunnasta kehitetään metsäteollisuuden johtava
tutkimus- ja koulutuskeskus koko maailman mitassa.
14 yritystä on ollut
hankkeissa mukana
Koivun teknologiakeskusta johtavan professori Timo Kärjen mukaan keskuksen
kehittämishankkeissa on tähän mennessä ehtinyt olla mukana jo 14 yritystä.
Kärjen mukaan oman erityisen haasteensa koivunjalostusyritysten toimintojen
kehittämiseen antaa se, että alan tuotannollisten yritysten tarvitsemia
koneita ja laitteita ei kaupan hyllyltä juuri löydy. Tietotaitoa tarvitaan,
kun laitteistot on suurimmalta osin pystyttävä kehittelemään viime kädessä
itse.
Teknologiakeskus Koivu on yliopiston konetekniikan osaston
puunjalostustekniikan laboratorio. Keskuksessa on laitteistot koivun
CNC-työstöä ja kuivausta sekä levyn ja viilun valmistusta varten. Keskuksen
perustehtävää on kaikki koivun jalostamiseen liittyvä tutkimus- ja
kehitystyö alueen koivunjalostusyrityksiä tukien.
Keskus on toiminut Ruokolahden koivukeskuksessa jo jonkin aikaa.
Henkilöstön vahvuus teknillisen yliopiston koivulaboratoriossa on tällä
hetkellä seitsemän.
MATTI VEIJALAINEN
Kuvateksti
Tutustumassa. Opetusministeri Tuula Haatainen tutustui yliopiston
koivuteknologiakeskukseen professori Timo Kärjen opastuksella.