ESA VILENIUS
Suomalaiset ovat kekseliäs kansa, jos asiaa mitataan patenttia asukasta
kohti -mittarilla. Suomi on maailman kolmen kärjessä. Suomalaispatenttien
luvussa on huomattava osuus on Nokian patentteja. Sen ja muiden
suuryritysten tutkimuskeskuksissa mutta myös korkeakouluissa keksitään
aivan kokopäivätoimisestikin.
Syitä suomalaisten kekseliäisyydelle lienee pitkä lista. Suomalaiset ovat
monessa suhteessa yksilöllisesti ajattelevia ja itsenäiseen työskentelyyn
oppineita. Maailmassa on paljon herravetoisempia ja laumasieluisempiakin
kulttuureja. Suomalaiset ovat myös tutkimusten mukaan hyvin
ennakkoluulottomia teknologian suhteen.
Suomen Keksintösäätiön Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla
työskentelevä innovaatioasiamies Rauno Ervelius sanoo keksintöjen kumpuavan
pääosin arkisesta elin- ja työskentely-ympäristöstä. Eteläkarjalaisille
sitä ovat muun muassa luonto ja metsät.
Keksijäin Keskusliitosta kerrotaan, että yksi suomalaisten maakunnan
keksijöiden lempiaiheita on ollut ulkohuussi-innovaatiot.
Jo Etelä-Karjalan keksijöiden Grand Old Man, edelleenkin maakunnallista
patenttienennätystä hallitseva Leo Kojo on ollut nimen omaan luontokeksijä.
Upseeritaustainen mies on kehittänyt muun muassa ahkion ja kamiinan
yhdistelmän.
Monet luontokeksinnöt ovat käteviä ja päteviä apuja luonnossa liikkujille.
Joissakin oivalluksissa lienee kuitenkin hieman ylilyöntiä. Ervelius kertoo
esimerkiksi polunraivauskoneesta, jossa puutarhatraktorin tapaisen koneen
akseliin oli kiinnitetty pyöriviä, vinhasti aluskasvillisuutta piekseviä
kettinginpätkiä. Niillä kyllä syntyi tehokkaasti puoliympyrän muotoista
uraa. Eri asia on sitten, tarvitseeko polkuja ylipäänsä kovin paljon raivata.
Ideastaan vakuuttuneita Pelle Pelottomia
Perinteisesti keksijöitä on sijoiteltu myös jonnekin kylähulluuden
rajavyöhykkeelle. Ervelius myöntää, että etenkin maaseutupaikkakunnilla
keksimiseen ja kekseliäisyyteen useinkin saumattomasti liittyvä vähäinenkin
epäsovinnaisuus voi aiheuttaa sosiaalisia paineita. Keksinnöille
otollisempaa maaperää ovat taajamat, joissa on esimerkiksi teknologiayrityksiä.
Erveliuksen mukaan jotkut keksijät saattavat uskoa keksintöönsä jopa
piinallisen sitkeästi ja punnertavat sille puoliväkisin hyväksyntää, vaikka
sen tarpeellisuus ja tuotantokelpoisuus olisi punnittu jo moneen kertaan.
Sitkeys on toki paikallaan ja keksinnön hyväksyttämisessä tarvitaan
peräänantamattomuuttakin, mutta joissakin tapauksissa kohtelias hatunnosto
omalle oivallukselle saattaisi olla viisain ratkaisu.
Keksimisen motiivina on Erveliuksen mukaan useimmiten raha. Ja tietysti
myös maine. Kummassakin riittää esikuvia. Maailmassa patentteja on
tiettävästi eniten edelleen Thomas Alva Edisonilla, jonka maine on ollut
pysyvämpää laatua kuin vaikkapa poliitikkojen. Keksinnöillä voi oikeasti
myös rikastua. Taannoin Ruotsin rikkain mies oli Hans Rausig, joka kehitti
tölkkitaitoksen, Tetra-Pakin. Se on yhä ylivoimaisen kevyt, edullinen ja
hygieeninen tapa pakata esimerkiksi maitoa.
Erveliuksen mukaan keksinnöillä rikastuu kuitenkin harvoin··ja paljon
vähemmän kuin yleensä odottaa. Ehkä yksi 50 keksinnöstä yltää patentiksi ja
vielä harvempi taloudelliseen menestykseen.
Mutta keksinöillä on myös kolmas ulottuvuus, jota Karjalan Keksijöiden
puheenjohtaja, LTY:n professori Juha Varis korostaa. Keksiminen tuottaa
iloa ja mielihyvää sekä useimmiten ratkaisun johonkin elinympäristön
pulmaan. Variksen viimeisin oma arkipäivän keksintö on puutarhan
suihkualtaan puhdistuslaite.
Aiemmin Varis on ollut mukana ryhmässä, joka kehitti tutkimuksen ja
kehitystyön avulla uuden alumiinisten paistinpannujen työstömenetelmän.
Sillä on ollut myös kaupallista arvoa.
Keksiminen liittyy siihen samaan ihmisen luovuuteen kuin taidekin. Keksijät
ovat ihmisiä, joilla on kyky ihmetellä maailmaa ja yhdistellä asioita
uusilla tavoilla.
Ervelius ja Varis eivät halua millään muotoa tyrmätä erikoisimpiakaan
keksijöitä. Päin vastoin kekseliäisyys on Variksen mielestä suomalaisten
voimavara. ·Esimerkiksi metallin käsittelyssä me pärjäämme vain
innovatiivisilla huipputuotteilla. Singaporessa työvoimakustannukset ovat
vain 1/17 suomalaisista. Tätä vastaan auttaa vain tuotekehittely.
Suomalaisten kekseliäisyys on myös niin laajaa, ettei sitä kannatakaan
ohjata tiukkaan uomaan. Vaikkapa Pirkka-lehden vuosikymmenet jatkunut
Niksi-Pirkka osasto on tästä oiva esimerkki.
Tukea ideoille on
tarjolla yhdistyksessä
Karjalan Keksijöissä on tällä hetkellä 48 jäsentä. Se kuuluu Keksijäin
Keskusliittoon, jossa on 1 200 jäsentä. Määrässä on ollut hienoista laskua.
Väestöpohjaan nähden Etelä-Karjalassa on paljon järjestäytyneitä keksijöitä.
Keksijäyhdistyksen jäsenet ovat pääasiassa miehiä. Naisia on liiton
toiminnanjohtaja Maija Salonoja-Lindénin mukaan alle kymmenen prosenttia.
Se ei tarkoita sitä, etteivätkö naiset osaisi keksiä.
Liittoon kuuluu myös Naisten Idea- ja Keksintöliitto – kuten myös Ylä-Savon
Tuottavan Luovuuden Seura. Esimerkkejä ”naiskeksinnöistä” on esimerkiksi
betonitekniikassa.
Ehkä suurin syy naisten aliedustukseen on sittenkin tietty kaavamainen
yleiskäsitys keksimisestä.
Keksijäyhdistys on oivallinen tuki silloin, jos tuntee keksineensä jotain
merkittävää tai peräti mullistavaa. Sellaistakin on sattunut, todisteita on
maailmanhistoriassa runsaasti.
Mutta keksijäyhdistykseen voi Variksen mukaan vallan hyvin liittyä ilman
yhtään suunnitteillakaan olevaa keksintöä.
·Tietty samanmielisyys riittää.
Keksijöiden kokouksissa ei suinkaan murjoteta kabineteissa ja surra
keksijäin ankeaa kohtaloa, vaan vieraillaan esimerkiksi mielenkiintoisissa
tuotantolaitoksissa.
Jos uskoo keksineensä jotakin hyvin merkittävää, yhdistys tarjoaa pätevää
ensiapua: neuvoja kuinka pitää toimia. Maailma on näissä asioissa aika
raadollinen paikka: jos todella on keksinyt jotakin rahanarvoista, se
viedään vielä herkemmin kuin rahat.
Keksijöiden yhdistykset toteuttavat myös ideoiden myyntiä muun muassa netin
kautta. Osa niistä on suojattuja osa vapaasti käytettäviä.
Innoplaza-sivuilta löytyy muun muassa imatralaisen Seppo Korhosen
uusiokartongista valmistettu pakkauksen nurkkasuoja. Espoolaiskeksijältä on
peräisin moottorisahan kiinteä työvalo. Muita keksintöjä ovat muun muassa
pilareiden hiontamenetelmä, joka perustuu kahden pilarin pyörittämiseen
vastakkain, mahlanvalutuslaite, maastopyörän lastenistuin, voimannoston
turvalaite ja auton tavarankannatinkoukku.
Ilmaisia innovaatioita on muun muassa kännykän kietominen tuorekelmuun
likaisia töitä tehdessä ja kaukolämmityksen tapaan toimiva kaukojäähdytys.
Etelä-Karjalasta on
luvassa kajahduksia
Eteläkarjalaisuuteen on joskus liitetty tietty saamattomuus ja
aloitekyvyttömyys. Ervelius ja Varis eivät allekirjoita väitettä ainakaan
kekseliäisyyden osalta. Kumpikin kuitenkin vain hymisee salaperäisesti
siitä, mitä on tekeillä.
Teknologiayliopisto tarjoaa hyvän selkänojan testauttaa ja jalostaa keksintöjä.
Ervelius edistää työkseen innovointia. Eikä hän suhtaudu yliolkaisesti
maallikoidenkaan ideoihin.
Erveliuksen mukaan LTY:llä on kehitteillä merkittäviä juttuja, mutta niistä
ei puhuta. Ilme lupaa kuitenkin paljon.
Nykyisin yhä suureneva osa keksinnöistä tehdään suuryrityksissä. Niissä on
ihmisiä, joiden tehtävä on vain ”leikkiä” erilaisilla asioilla keksintöjen
toivossa. Työolosuhteet ovat usein hyvin väljät. Esimerkiksi Nokialla ja
Koneella keksitään, se näkyy patenttitilastoissa.
Myös korkeakoulut ja ammattikorkeakoulutkin ovat keksintöhautomoita.
Tutkimuksessa edetään kuitenkin hieman toisenlaisesta lähtöruudusta kuin jo
tunnettua todellisuutta uudella tavalla soveltava maallikkokeksijä.
Tutkijat menevät tavallaan pimeään. Sitten katsotaan onko
tutkimustuloksissa jotakin sellaista, josta voisi syntyä keksintö.
Merkittävä osa eteläkarjalaisesta kekseliäisyydestä toteutuu yrityksissä.
Esimerkiksi kaikilla metsäteollisuuden yrityksillä on
aloitepalkkiojärjestelmänsä. Niiden avulla on saatu hyvinkin tuottavia
oivalluksia tuotannon kehittämiseksi.
ESA VILENIUS
PEKKA KAUPPILA
Kuvatekstit
Ervelius, robotti ja Varis. Rauno Ervelius on innovaatioasiamies, Juha
Varis LTY:n professori ja Karjalan Keksijöiden puheenjohtaja.
Idea Suomesta. Moottorisahan kiinteä työvalo odottaa kaupallista soveltajaa.
Vuosituhannen keksinnöt aikajärjestyksessä
¤·Kirjapaino
¤·Höyrykone
¤·Puhelin
¤·Muovi
¤·Röntgensäteet
¤·Penisilliini
¤·Tietokone
¤·Transistori
¤·DNA-rakenne
¤·Internet
Keksintösäätiö
Suomalaiset huippukeksinnöt
¤·ABLOY-lukko
¤·Suomi-konepistooli
¤·AIV-rehu
¤·Liekkisulatto kuparin valmistuksessa
¤·Ksylitoli
¤Paperikoneiden kehitys ja niiden ympäristönsuojelukeksinnöt
¤·Sykemittari
¤·Luunmurtumien hoidossa käytettävät istukkeet
¤·Kännyköiden ja tietotekniikan innovaatiot
¤·Kolesterolia vähentävä margariini
Keksintösäätiö
Eteläkarjalaisia oivalluksia
¤·Teollisuussuodattimet
¤·Paikannusjärjestelmät
¤·Huippunopeat sähkömoottorit
¤·Säännöllisten kivipallojen hionta
¤·Kevytrakenteiset meluaidat.