ANTTI O. ARPONEN
Historiankirjoitus ei ole koskaan valmis. Tämä totuus todettiin lauantaina
Ristiretki-seminaarissa Lappeenrannassa.
Perinteisen historiakäsityksen mukaan kristinusko tuotiin Suomeen lännestä
kolmella ristiretkellä, joista viimeinen suuntautui vuonna 1293 Viipuriin.
Tuolloin perustettiin Viipurin linna lännen eteentyönnetyksi tukikohdaksi
Novgorodia vastaan.
Professorit Mauno Jokipii ja Kyösti Julku ovat kuitenkin sitä mieltä, että
Ruotsin silloinen johtomies Torkkeli Knuutinpoika ei ollut 1293 johtamassa
ristiretkeä Karjalaan.
Karjalan ristiretken aikana Ruotsin kuningas oli alaikäinen lapsi ja marski
Torkkeli Knuutinpoika oli hänen holhoojansa, jonka käsiin hallitusvalta
keskittyi. Professori Jokipii uskoo, että Torkkeli Knuutinpoika järjesti
ristiretken Viipuriin. Ruotsista löytyy kuitenkin hänen kesällä 1293
Ruotsissa päiväämiään kirjeitä, joten ristiretkeä johti todennäköisesti
Västeråsin piispa Pietari.
Viipuri ruotsalaisilla
jo ennen vuotta 1293?
Oliko vuoden 1293 sotaretki Ruotsista Viipuriin oikea ristiretki? Sitäkin
on viime aikoina alettu epäillä.
Professori Kyösti Julku muistutti seminaarissa, että Viipurissa ei 1293
käyty ainakaan mitään merkittävää taistelua. Sen perusteella seutu saattoi
jo ennen vuotta 1293 olla tavalla tai toisella Ruotsin hallussa.
Viipurin linnan rakentamisen jälkeen Karjalassa käytiin taisteluja 30
vuotta, kunnes Pähkinäsaaren rauhassa 1323 päätettiin Ruotsin ja Novgorodin
raja. Asiakirjojen mukaan Ruotsi sai ”Savon, Jääsken ja Äyräpään”.
Professori Julku totesi, että rauhansopimuksessa ei puhuta mitään
Viipurista, joten se on saattanut olla jo ennen taistelujen alkua
ruotsalaisten aluetta.
Vuoden 1323 raja
vihdoin varmistunut
Pähkinäsaaren rauhan raja on Karjalassa tutkittu ja löydetty hyvin
tarkkaan, mutta sen linjaa Pohjanlahdelle on selvitetty vuosisatoja. Vasta
professori Julku 1980-luvulla pystyi tarkasti selvittämään minkä
paikkakuntien kautta raja todennäköisesti on kulkenut.
Dosentti Pirjo Uino, joka on tutkinut Karjalan arkeologiaa, kertoi
venäläisten kaivausten ehkä vahvistavan sen tosiasian, että Viipurissa oli
jo ennen vuotta 1293 jonkinlainen linna. Oliko Viipuri ruotsalaisten
hallussa jo ennen vuotta 1293, sitä arkeologiset löydöt eivät ole vielä
vahvistaneet.
Säilyneet kirjalliset lähteet 1200- ja 1300-luvuilta ovat hyvin niukat.
Siksi arkeologisilla löydöillä saatetaan vielä joskus saada lisätietoa
ristiretkistä ja Viipurin synnystä.
Historiantutkijoilla on vielä varmistamatta esimerkiksi se, oliko Lappeen
Kauskilassa kristillistä seurakunnallista toimintaa jo ennen kolmatta
ristiretkeä Viipuriin. Kauskilasta löydetyn kappelin ikää ei ole pystytty
toistaiseksi tarkasti määrittelemään.
Kauskila voi tuoda
uutta tietoa historiaan
Kauskilassa oli kalmisto 1100-luvulta 1500-luvun
loppupuolelle. Sieltä
löytyy hautoja eri vuosisadoilta ja hautaustavat ovat tutkijoiden mukaan
olleet samanlaisia 1200-luvulta lähtien.
Ristiretki-seminaarin järjestivät Etelä-Karjalan maakuntayhdistys,
Etelä-Karjalan museo ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto. Kansainvälisyyttä
seminaariin toi Göteborgin yliopiston professori Thomas Lindkvist. Hän
kertoi Karjalan ristiretkestä ruotsalaisten näkökulmasta.
Seminaarissa pohdittiin myös Lappeenrannan taistelua 1740-luvulta ja
seminaarin päätteeksi siunattiin Linnoituksen kaivauksilta löydetyt
taisteluissa kaatuneiden vainajien jäännökset kunnialaukauksien kera.
MIKA STRANDÈN
Kuvatekstit
Uutta tietoa. Professori Mauno Jokipii selvitti Karjalan ristiretken
taustoja ja vaiheita.
Kiinnostusta on. Ristiretki-seminaari kokosi Lappeenrantaan yli 100
historiasta kiinnostunutta.