URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan johtavat virkamiehet ja maakunnan EU-hankkeiden
valmistelijat myöntävät StoraEnson Imatran tehtaiden paikallisjohtajan
Markku Pentikäisen kriittiset arviot pääosin oikeansuuntaisiksi, mikä
koskee maakunnallisten keskustelujen negatiivista pohjavirettä tai jopa
eteläkarjalaista kateutta.
Sen sijaan Pentikäisen arvostelua julkisen rahan epäjohdonmukaisesta
jakamisesta ei allekirjoiteta yhtä helposti.
Maakuntajohtaja Timo Puttonen on itsekin puhunut ja kirjoittanut paljon
karjalaisten luonteenlaadun perusominaisuudesta, pessimismistä. Se näkyy
esimerkiksi kuntaliiton ja sisäministeriön aluebarometreissä.
·Aina kun syksyllä laaditaan budjetteja, Etelä-Karjalassa ovat Suomen
synkimmät näkymät. Sitten kun keväällä tehdään tilinpäätöksiä, aurinko
paistaa taas.
Samaan viittasi Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson. Hänen
mielestään Pentikäisen ajatukset antavat paljon pohdittavaa, kannattaisiko
eteläkarjalaisten hieman kääntää positiivisuusmutteria oikeaan suuntaansa.
·Kaimani ja arvostamani yhteistyökumppanin Markku Pentikäisen näkökulma on
kyllä lavea, sillä hän on osallistunut maakunnassa erilaisiin
yhteistyökuvioihin.
·Hänen tarkkaan harkittu analyysinsä kannattaa lukea vielä toisenkin
kerran läpi ajatuksella. Itse olen jo lukenut sen toiseen kertaan,
Andersson totesi.
Maakuntajohtaja Puttosen mielestä eteläkarjalaisten pessimistinen
luonteenlaatu voisi olla tutkimisen arvoinen juttu. Siihen voi olla
historialliset syyt.
·Eteläkarjalaiset ovat asuneet aina rajalla, ja kun ylitse on mennyt
milloin venäläisiä ja milloin ruotsalaisia joukkoja, on pitänyt esittää
köyhempää kuin täällä ollaankaan. Perunakellarissa ja navetassa ei ole mitään.
Myös Kaakkois-Suomen TE-keskuksen lappeenrantalainen johtaja Jarmo Pirhonen
arveli pessimismin syyksi historiallisia tekijöitä. Maakunnassa
tarvittaisiin enemmän oman arvon tuntoa ja mahdollisuuksien näkemistä,
mutta toisaalta hän arvioi negatiivista pohjalatausta enemmän suomalaiseksi
kuin eteläkarjalaiseksi ilmiöksi.
Etelä-Karjalassa vaikuttaa myös maakunnan pienuus, joten kielteinen
keskustelu näkyy helpommin. TE-keskuksen toisessa maakunnassa,
Kymenlaaksossa Kouvolan ja Kotkan vastakkainasettelu on vielä selkeämpi.
·Olen Pentikäisen kanssa samaa mieltä, että samalla kun esitetään
kriittisiä kannanottoja, tuotaisiin esille myös vaihtoehtoja. Silloin
keskustelu menisi eteenpäin. Tyrmäystippoja ei varmasti tarvita lisää,
Pirhonen totesi.
Etelä-Karjalan EU-hankkeista päättävän maakunnan yhteistyöryhmän ja
maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Hannu Äikäs ei sen sijaan
uskonut mihinkään karjalaiseen kateuteen. Tärkeimmistä asioista on oltu
yksimielisiä, niin aluekeskusohjelmasta kuin Saimaankaupungin
yhteistoimintahankkeista.
·En usko, että erimielisyys vie voimia kehittämiseltä sen enempää
Etelä-Karjalassa kuin muuallakaan. Jos Lappeenrannalla on ollut paljon
hankkeita ja muilla ei ole ollut, ei se ole vaikuttanut niiden läpimenoon.
Äikkään mielestä Ruokolahden koivukeskus on hyvä esimerkki maakunnan
yhteisestä hankkeesta, jolle on nurisematta myönnetty kaikki sen hakemat
määrärahat.
Maakunnalla on
selkeät strategiat
Paikallisjohtaja Pentikäisen arvostelu selkeiden kehittämisstrategioiden
puuttumisesta ja julkisen rahan epäjohdonmukaisesta jakamisesta ei saanut
tukea.
Maakuntajohtaja Puttosen mukaan rahanjako perustuu kehittämisohjelmiin,
joita on laadittu yhteistyössä kauppakamarin, yrittäjäjärjestöjen ja
yliopiston kanssa.
·Etelä-Karjalan strategiat ovat varsin selkeät. Monesti unohtuu yksi asia,
että avustukset eivät ole koskaan sataprosenttisia, vaan hyvän tarinan
kirjoittajalla pitää olla myös omaa rahaa, yleensä vähintään puolet.
Puttonen sanoi olevansa Pentikäisen kanssa samaa mieltä siitä, että
maakunnassa tarvittaisiin laadullisesti parempia ja innovatiivisempia
yrityshankkeita.
TE-keskuksen johtaja Jarmo Pirhonen arvioi, että strategialähtöisyys on
vielä aika uutta, mutta siihen kyllä todella pyritään hankkeissa.
·TE-keskuksessa on vakiintunut käytäntö, että hankkeissa on yhtenä
tulosmittarina se, ovatko ne strategian mukaisia. Vaikka rahaa voisi olla
joskus enemmänkin käytettävissä, aina ei nouse esille kriteerit täyttäviä,
strategian mukaisia hankkeita, Pirhonen totesi.
Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin mukaan EU:n rahoituskuviot eivät ole
ihan yksinkertaisia. Opettelua on tarvittu, ja tavoitteena ovat entistä
isommat hankekokonaisuudet. Suunta on oikea.
·Etelä-Karjala on saanut hankkeiden toteutuksesta kohtuullisen hyvät
arviot, itse asiassa valtakunnan positiivisimmat. Arvostelu ehkä liittyy
siihen, että alussa hankkeet olivat sirpaleisia, mutta nyt ne ovat hyvällä
tavalla isompien sateenvarjojen alla, Andersson sanoi.
Myös Etelä-Karjalan maakuntaryhmän varapuheenjohtajan Hannu Äikkään
mielestä Etelä-Karjalalla on aika selkeät kehittämisstrategiat.
Yhteistyöryhmä toteaa aina päätöksissään, onko hanke hyväksytyn strategian
mukainen.
·Onhan meillä ollut keskustelua painotuksista, pitäisikö EU-rahalla
rakentaa teitä vai tehtaita. Ohjelma-asiakirjassa on määritelty
painopisteet, työllisyys ja sitä tukevat toimenpiteet. Minusta se on
aikamoinen strategiavalinta.
Mitä Pentikäinen sanoi?
¤·Imatralta Kiinaan muuttavan Stora-Enson paikallisjohtajan Markku
Pentikäisen mielestä Etelä-Karjalassa vallitsee negatiivinen pohjavire,
eteläkarjalainen kateus, joka tuhoaa tehokkaasti kaiken uuden kehittämisen.
¤··Yllättävän kärjekkäästi keskusteluissa otetaan esiin pelkästään
negatiivisia puolia asiasta kuin asiasta. Rakentavaakin kritiikkiä pitää
olla, mutta keskusteluun pitäisi esittää vaihtoehtoja, Pentikäinen totesi
Etelä-Saimaalle (16.8.).
¤·Pentikäinen piti lisäksi julkisen rahan jakamista epäjohdonmukaisena. Jos
on hyvät paperit, hyvät hakemukset ja uskottava tarina, rahaa saattaa
ropista ilman, että se on millään tavalla strategisesti maakunnan edun
mukaista.
¤·Ensiksi pitäisi olla selvä näkemys, strategia siitä, minne mennään.