URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Timo Puttonen on käynyt loppukesän aikana
ahkerasti Helsingissä vetämässä Saimaankaupungin viranomaisneuvotteluja.
Hän kertoi, että hanke herättää todella myönteisiä tuntoja maakunnan
ulkopuolella.
Puttosen pyrkimyksenä on, että hän voisi esittää 17. lokakuuta valtion
korkeiden virkamiesten näkemyksen, millä tavalla valtio voisi tulla vastaan
Saimaankaupunki-hankkeessa.
Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon valtuustot kokoontuvat silloin
yhteiseen seminaariin.
·Valtion viranomaisten suhtautuminen on niin positiivista, että se etu
kannattaa käyttää hyödyksi. Luulen, että 17. lokakuuta meillä on kuntien
päätöksentekijöille joitain kättä pidempääkin.
·Tässä vaiheessa on parempi olla lupailematta hirveitä. On kuitenkin aika
paljon sanottu, että viranomaisten näkemykset ovat hyvin myötäsukaiset.
Maakuntajohtaja Puttonen arvioi, että valtio ei tee enää samanlaista
”diiliä” tai sopimusta kuin Mikkelin kuntaliitoksessa, koska päätökset
menevät yli budjettivuoden eikä kukaan pysty antamaan sellaisia lupauksia.
Puttonen totesi, että Saimaankaupunki on saanut maakunnan ulkopuolella
paljon myönteisemmän vastaanoton kuin alueen omilta asukkailta. Ihmiset
mieltävät kuntien roolin eri tavalla: ne tarjoavat koulu-, terveys- ja
muita lähipalveluja.
·Ulkoapäin nähdään tärkeämpänä alueen vetovoimaisuus ja voimavarojen
yhdistäminen. Lähipalvelut eivät karkaa mihinkään. Varmaankin kansalaisten
näkökulmaa pitäisi pystyä avartamaan. Jotta palvelut voitaisiin turvata,
meidän pitää pystyä kilpailemaan Tampereen, Kuopion ja Oulun kanssa.
Itä-Suomesta on puuttunut vetovoimainen keskus, kun Viipuri jäi rajan
taakse. Siksi alue on kehittynyt Länsi-Suomea hitaammin.
·Olemme idänportti Venäjälle. Lappeenrannan ja Imatran strategiat ovat
täysin samanlaiset. Jos haluamme pärjätä kilpailussa, Saimaankaupunki
näyttäisi luovan alueelle positiivista imagoa, oli se yksi kuntayksikkö tai
jokin muu yhteistyömuoto.
Maakuntajohtaja Puttosen mielestä on iso kysymys, onko aikataulu pikkuisen
liian nopea lopulliselle kuntaliitokselle, mutta se on poliitikkojen
mietittävä asia.
·Kirjasimme maakuntaohjelmaan, että Saimaankaupunki on esimerkki hyvin
hoidetusta kuntayhteistyöstä. Sateenvarjona on aluekeskusohjelma.
Ensimmäistä kertaa Lappeenrannan, Imatran, Joutsenon ja muiden
ympäristökuntien tavoitteista ollaan yhtä mieltä. Onko sitten
Saimaankaupunki seuraava askel?
Kuntaliitokset ovat ihmisille tunneasia. Haminaa ja Vehkalahtea on kiitelty
hyvin tehdystä kuntaliitoksesta. Puttonen kertoi, kuinka hän teki vuonna
1974 eli kohta 30 vuotta sitten gradunsa asiasta. Näin pitkä aika
tarvittiin, kunnes liitoksesta tuli totta.
Uusi suunnittelu-
johtaja aloitti
Etelä-Karjalan liitossa on kesän aikana tehty henkilöstöjärjestelyjä, ja
tehtävät ovat maakuntajohtaja Puttosen mukaan kunnossa, kun uusi
kaavoituspäällikkö on valittu.
Maakuntahallitus valitsi kesäkuussa uudeksi suunnittelujohtajaksi viraston
sisältä ympäristöasiamies Arto Hämäläisen, jonka entinen toimi
lakkautettiin. Osa-aikaisena ollut suunnittelujohtaja Jorma Silvonen
irtisanoutui itse syyskuun lopusta lähtien. Suunnitteluarkkitehti Tuula
Taskula jää puolestaan osa-aikaeläkkeelle syyskuun alussa.
·Oman henkilökunnan pitää edetä, ja Hämäläinen on pätevä. Hän tuntee
alueen ja on ollut laatimassa kaikkia kaavoja. Hän on arvostettu
luontotutkija. Nyt haemme vielä kovaa kaavanlaatijaa, Puttonen kertoi.
Kaavoituspäällikkö valittaneen suunnittelujohtajaksi hakeneiden joukosta.
Maakuntahallitus päättää asiasta syyskuussa.
Etelä-Karjalan liiton henkilöstöasiat keskitettiin kesällä
hallintopäällikkö Pirkko Kostamolle, koska ne eivät ole kuuluneet kenenkään
toimenkuvaan, ja maakuntajohtaja Puttonen on itse paljon poissa virastosta.
Työsuojelupiiri on selvittänyt kesän aikana maakuntaviraston ilmapiiriä.
·Olen yrittänyt noudattaa vänrikki Koskelan johtamistapaa, että hommat
hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat. Jotkut omaksuivat jälkimmäisen
osan, ja se ei meille käy, Puttonen kommentoi.