TIINA PASANEN
Miltä kuulostaa kesätapahtuma, jossa voi eksyä muuallekin kuin oluttelttaan
tai makkaragrillin ääreen. Eikä tuulessa lepata yhden yhtä pönäkkää
sponsorilakanaa.
Imatralla torstaina alkava Ugrijuhla on riemunpaikka niille, jotka
rohkenevat ottaa sivuaskeleen näistä suomalaisen kansanjuhlan nykyisistä
peruspilareista. Neljättä kertaa järjestettävä tapahtuma kumartaa tyystin
muita kuvia: se esittää suomalais-ugrilaista kulttuuria iloisen
riehakkaasti ja samalla suloisen lämpimästi.
·Yleensä kesäjuhlien kunnia-asiana ovat huippuhienot esitykset estradilla.
Meille tärkeämpiä ovat kuitenkin luovuus ja vuorovaikutus yleisön ja
esiintyjien kesken, siksi haluamme pitää tapahtuman pienimuotoisena mutta
monipuolisena, kertoo tuottaja Juha Iso-Aho.
Ugrijuhla tuo neljän päivän aikana tanssin, laulun ja soiton eri puolille
Imatraa. Pääjuhla järjestetään perjantai- ja lauantai-iltana Karjalaisessa
kotitalossa Vuoksen rannalla. Teemana on tällä kertaa leikki. Rajan Nuorten
ja Vuoksenniskan nuorisoseuran tanssijoita on aikaisempien vuosien tapaan
jälleen kirittämässä myös udmurtialainen kansantanssi- ja lauluryhmä Ekton
Korka.
Toisenlaista töminää on tarjolla lauantai-iltana, kun karjalankielinen
rockyhtye Santtu Karhu ja Talvisovat -yhtye valloittaa Valtionhotellin
kellarin. Ugrijuhla päättyy sunnuntaina suomalaiseen runolauluperinteeseen
nojaavan Suden aika -kvartetin konserttiin Konserttihovissa.
Pääjuhlassa
nuotiotunnelmaa
Pääjuhlassa ei ole tänä vuonna juonellista tarinaa kuten aiemmin.
·Haluamme luoda improvisoinnin kautta iltaan nuotiomeininkiä.
Parhaimmillaanhan tanssi on vapauttavaa kuin leikki, kertoo koreografi
Markku Ryynänen.
Toista kertaa Ugrijuhlaan osallistuva Ryynänen kehuu vuolaasti tapahtuman
tunnelmaa sekä yhteistyötä tanssijoiden ja muiden esiintyjien välillä.
·Saan täällä omaan ajatteluuni aivan uusia elementtejä. Se tuottaa
suorastaan narsistista mielihyvää, hän nauraa.
Ekton Korkalle Imatra on tuttu kaupunki, sillä ryhmä on esiintynyt
Ugrijuhlassa joka vuosi. Johtohahmo Andrei Prokopjev, 30, työskentelee
tutkijana ja opettajana Udmurtian pääkaupungin Izhevskin yliopistossa.
Kansantanssin merkitystä pohtiva väitöskirja tarkastetaan joulukuussa.
·Kotimaassa olemme vähemmistökansan asemassa, siksi yhteys omaan
kansanperinteeseen on meille erityisen tärkeä asia. Kuinka muuten voisimme
vaalia identiteettiämme ja ominaispiirteitämme.
Venäjä on valtakieli lähes 700 000 asukkaan Izhevskissä. Asukkaista lähes
kaksi kolmasosaa on venäjänkielisiä. Sen sijaan maaseudulla udmurtin kieli
ja kulttuuri ovat yhä ihmisten arkea. Siellä lapset voivat myös käydä
koulua omalla äidinkielellään.
·Maaseudulla udmurtin kieli ja kulttuuriperinne ovat vielä todella elävää.
On aivan upea seurata, miten esimerkiksi sukujuhlissa ihmiset eivät vaihda
kuulumisiaan puhuen, vaan he laulavat toisilleen.
Prokopjev kertoo, että 15-henkisen Ekton Korkan harjoituksissa vapaus ja
luovuus ovat tärkeämpää kuin askelten tekninen hionta.
·Meille monella se kaupungissa ainoa paikka, jossa voimme ilmaista omaa
identiteettiämme niin vapaasti. Olemme yhtä suurta perhettä. Tanssimme ja
laulamme muuten yhtä aikaa, toisin kuin täällä Suomessa on tapana.
Neuvostoliiton aikana kansanperinne oli valjastattu tiukasti poliittisen
ideologian palvelukseen. Taitavat esitykset olivat näyttävä julkisivu
kansainvälisyydelle. Kaikesta ei kuitenkaan sopinut puhua.
·Tuolloin ei voinut keskustella esimerkiksi siitä, miten tanssi kuvasi eri
kansojen erityispiirteitä. Tänä päivänä tilanne on onneksi toinen, vaikka
vastakkainasetteluja esiintyy yhä vieläkin.
Prokopjev toivoo, että Ekton Korka edistää osaltaan nationalismia ja
udmurttien kansallisylpeyttä kaikessa hyvässä.
·Minulla nationalismi on kuin liima, joka yhdistää meitä toisiinsa. Sen
sijaan sellaisesta nationalismista, joka lyö kiilaa muihin, en pidä lainkaan.
Ugrijuhlan järjestävät Eteläkarjalaisten nuorisoseurojen liitto ja
Humanistisen ammattikorkeakoulun Joutsenon yksikkö.
III
Ugrijuhla Imatralla 21.-24. elokuuta. Avajaiset torstaina kello 16
Imatrankosken kävelykadulla Koskenpartaalla. Pääjuhla on perjantaina ja
lauantaina kello 20 Karjalaisessa kotitalossa, Vuoksen rannalla. Sanna
Kurki-Suonion ja Ari Nummisen Risteytys-ryhmä esiintyy torstaina kello 21
Teatteri Imatrassa, Santtu Karhu ja Talvisovat lauantaina kello 23
Ugriklubilla Valtionhotellin kellarissa ja Suden Aika -kvartetti
sunnuntaina kello kello 14 Konserttihovissa.
TIINA PASANEN
Kuvateksti
Elämän leikkiä. Markku Ryynänen (vas.) ja Andrei Prokopjev luottavat leikin
mahtiin perjantaina ja lauantaina tapahtuman pääjuhlassa. Ugrijuhla
järjestetään Imatralla neljännen kerran.
¤·Uralilla sijaitseva, pinta-alaltaan Tanskan kokoinen maa. Matkaa Suomen
rajalle runsaat 2 000 kilometriä.
¤·Naapureina Tatarstan, Bashkortostan sekä Permin ja Kirovin alueet.
¤·Lähes 1,7 miljoonaa asukasta, joista venäläisiä 59, udmurtteja eli
votjakkeja 31 ja tataareja 10 prosenttia.
¤·Pääkaupunki Izhevsk, jossa 700 000 asukasta. Sotateollisuuskaupunki, joka
tunnetaan erityisesti Kalashnikov-kivääreistä.
¤·Udmurtin kielen taitoisia on jäljellä noin 500 000, heistä suurin osa
asuu maaseudulla.