SARI PULLINEN
·Pim! Mie herään keskellä yötä. Melodia tulee puhtaasti, ja sanatkin tulee
samalla, ja minä rynnin pianon ääreen, Pirkko-Liisa Vuori kertoo yhä
huvittuneena Joutsenolaisten rieskalaulun syntyhetkistä.
Kun laulu esitettiin ensimmäisen kerran, se upposi joutsenolaisiin kuin voi
lämpimään rieskaan. Vuori sai kiitoskortteja ja oli hyvillään.
·Se rohkaisi hurjasti. Ajattelin, että ai, miussa taitaa olla joku
tämmöinen itu.
Nyt tuo laulu löytyy neljän muun Vuoren säveltämän ja sanoittaman
joutsenolaisen kotiseutulaulun kanssa uudelta cd-levyltä Meijän kotiseutu.
Levyllä laulavat musiikinopettajan avustuksella löydetyt tytöt, ja heitä
säestää harmonikkataiteilija Virve Jääskeläinen. Luokanopettaja Heikki
Pitkänen harjoitti tyttöjä, mistä Vuori kiittää kovasti.
Vuori veti itse Kalevalaisten naisten Helkatyttöjä Joutsenossa peräti 39
vuotta. Siinä ehti moni tyttö kasvaa naiseksi kalevalan mitalla.
·Jossain vaiheessa sitten ajattelin, että nyt siirrytään toiselle
linjalle, kotiseutulinjalle. Lapset tykkäsivät kamalasti.
Kun Helkatytöt tarvitsivat esiintymismusiikkia, Vuori kehräsi laulun aina
jonkun idean ympärille, vaikkapa Saimaan. Saimaan jenkassa hän maalaa kuvaa
kesäpäivästä Saimaalla, jonka saaret ovat satujen saaria.
Joutsenolaisilla on oma häävalssikin
Samassa huushollissa Pirkko-Liisa Vuoren kanssa asuu Pertti Vuori, joka
kirjoitettuaan Joussenolaiset huntuheät -näytelmän huokaili häävalssin perään.
·Jankutti, että pitäs saaha häävalssi, Pirkko-Liisa Vuori hymähtää.
·Ja kun mie olin ruokapöydässä potaatti suussa, silloin alkoi soida!
Taas piti juosta pianon ääreen. Se oli 1980-lukua. Sanoja ei sitten
ilmaantunutkaan.
·Kun Jääskeläisen Virve pyysi, että tee nyt tähän sanatkin, ajattelin,
että vielä mie sen sanoitan. Viime aikoina onkin ollut yöllisiä taisteluja
sanojen kanssa. Melodia tuli ihan huokeasti. Kyynelehdin siinä, että onpas
romanttista! Vuori nauraa.
Lohtulaulu toi vastauksen pulmaan
·Olen aina tykännyt soittamisesta. Viipurin musiikkiopistossa olin
lausunta- ja piano-oppilaana. Taiteellista pyrkimystä on siis ollut aina,
Viipurissa syntynyt Vuori muistelee.
Musiikki on tuonut elämänrikkautta. Vuoren kynästä on syntynyt
laulunsanojen lisäksi pakinoita ja runoja sekä näytelmiä koulun
joulujuhliin. Erään kriisin seurauksena syntyi myös hengellinen laulu
Jeesuksen luo. Pirkko-Liisa Vuori kutsuu sitä lohtulauluksi.
·Nimikin annettiin vaan, enkä voinut kuin totella. Tällaisessa muodossa
minulle tulevat näköjään vastauksen vaikeisiin kysymyksiin, Vuori miettii.
Hän nauttii omien luomusten tuomasta tyydytyksen tunteesta. Samalla hän jää
ihmettelemään, kuinka vaativaa mahtaakaan olla suurten taiteilijoiden työ.
He kun antavat teoksiin kaikkensa.
SARI PULLINEN
Kuvateksti
Pirkko-Liisa ja piano. Monet sävellykset ovat alkaneet elää Pirkko-Liisa
Vuoren päässä yhtäkkiä, ja ne on ollut pakko panna muistiin siltä istumalta.
Pirkko-Liisa Vuori
¤·Opettaja, eläkkeellä vuodesta 1984, dir.mus.
¤·Perhe: aviomies Pertti Vuori, kaksi aikuista lasta, seitsemän lastenlasta.
¤·Kokosi 1950-luvulta lähtien lapsiryhmiä esittämään suomalaista
kansanrunoutta. Voittanut Helkatyttöjen kanssa palkintoja mm. Pitäjien
parhaat -kilpailuissa 1960-luvulla ja koulun XV suurjuhlissa 1980-luvulla.
¤·Meijän kotiseutu -levyllä ovat hänen säveltämänsä ja sanoittamansa laulut
Joutsenolaisten rieskalaulu, Joutsenon tytöt, Saimaan jenkka, Meijän
kotiseutu sekä Vapon ja Jaakon häävalssi. Lisäksi levyllä on
eteläkarjalaisia sananparsia.