PÄIVI VENTO
Taidekahvila Weera ja Wäinö tarjoaa sinisessä tunnelmassa cappuccinoa,
espressoa tai maustekahvilaatuja. Tavallinen asiakas tosin harvoin vaatii
erikoisuuksia vaan tyytyy normaaliin Pauligiin. Kahvilayrittäjä Jaana Gill
on haikeana seurannut, kuinka kahvilakulttuuri on noussut Helsingissä
kukoistukseen muutaman vuoden aikana. Realistina Gill tietää, ettei tämä
kulttuuri ehdi maalaiskuntiin koskaan.
Gill muutti Helsingistä Saarelle vuonna 1992.
·Jo silloin kahvilakulttuuri oli kaupungeissa eri maata kuin maalla.
Helsingissä ihmiset tapaavat toisiaan kahvilassa eikä kotona. Se on
kätevää, koska näin kenenkään ei tarvitse hoitaa tarjoilua, kaikki on
valmiina ja jokainen maksaa omansa.
·Maalla ei ole sitä nuorta väkeä, joka ensin omii uudet tavat ja joiden
perässä vanhemmatkin tulevat.
Taidekahvila Weera ja Wäinö sijaitsee Kirjavalassa, kilometrin päässä
valtatiestä. Asiakaskunnasta suurin osa on huoltamoja kammoksuvia
turisteja, ryhmät puolestaan tilaavat tarjoilun valmiiksi ja paikalliset
käyttävät kahvilaa kokoustiloina.
·Ensisijaisesti haluan, että tämä on kahvila, sitten vasta galleria, Gill
sanoo. Tänä kesänä on ollut koko ajan saarelaisen Heikki Paajasen Kuvia
vuosien varrelta -näyttely. Näyttelyyn ehtii vielä tutustua, sillä kahvila
sulkee ovensa elokuun lopussa.
·Esillä on ollut myös muuta kuin taidetta, esimerkiksi Kirjavalan koulun
vaiheista kertova valokuva- ja lehtileikenäyttely.
Kahvilaan taidenäyttelyt sopivat erinomaisen hyvin, koska seinät ovat
korkeat, vanhassa luokkahuoneessa kun ollaan.
Koulu pesi
kasvonsa
Jaana Gill osti Kirjavalan koulun ensin vapaa-ajan asunnoksi, ja alussa
Saarelle muutettuaan hän toimi grillikioskiyrittäjänä Parikkalan
Särkisalmella. Koulu on rakennettu vuonna 1894. Edellinen omistaja olisi
halunnut myydä sen hirsinä pois tontilta siirrettävänä. Gill puhui kauppaan
mukaan myös maan ja koulu sai jäädä niille sijoilleen.
·Koulu oli ollut yli kymmenen vuotta tyhjillään ja sitä oli kohdeltu kuin
purettavaa rakennusta. Ilmeisesti nuoriso oli rellestänyt tyhjissä
tiloissa; ikkunat olivat rikki, tapetit revitty samoin pahvit seiniltä,
kuistia oli hajotettu. Se oli surullinen näky.
Gill ryhtyi äitinsä kanssa hommiin, viisi vuotta sitten avattiin kahvila.
Kahvila toimii koulun isossa luokkahuoneessa. Lisäksi rakennuksessa on
pieni poikien käsityöluokka ja opettajan asunto, jossa Gill asuu.
Kahvila on sisustettu erilaisilla pöytäryhmillä eri vuosikymmeniltä.
·Olen haalinut kalusteita kirpputoreilta, kierrätyskeskuksista, saanut
lahjoituksia ja jopa hyökännyt kaatopaikkakuorman kimppuun, Gill nauraa.
Vanhat huonekalut eivät ole hänelle ongelma, koska verhoilu on vuosia
kuulunut harrastuksiin.
Jaana Gill odottaa mielenkiinnolla Saarella kaavailtua hanketta, jossa
kanava kunnostettaisiin turistirysäksi. Gill on valmiina vastaamaan
mahdollisiin uusiin haasteisiin.
Weera ja Wäinö. Nimestä on pakko kysyä. Wäinö on pöyheä ja pöyhkeä kolli,
joka uskaltaa sähähtää vieraallekin, jos sitä silittää liian läheltä
häntää. Weera puolestaan on vanha, lähes sokea koira, jolla on iloinen
elämänasenne. Kahvilan verannalla voi törmätä punaiseen kissaan. Se on
Osku, joka päätti vaihtaa yli kaksi vuotta sitten kotiaan. Jaana Gilliltä
se ei kysynyt mitään, kun asettui taloksi.
PÄIVI VENTO
Kuvatekstit
Säilyi. Yhtä hyvin vuonna 1894 rakennettu koulu voisi olla uudelleen
kasattuna jossakin muualla. Koska Jaana Gill osti sen, se säilyi entisellä
paikallaan Kirjavalan keskustassa.
Sininen. Kahvila on sävytetty siniseksi. Iso luokka on kallis lämmitettävä,
siksi kahvila on avoinna vain kesäaikaan.