MARTTI HYTTI
Maatalousyrittäjä Veikko Järvenpää laajentaa jälleen marja- ja
hedelmäviljelmiään. Lappeenrantalaistila aikoo lisätä sekä vadelman että
omenan viljelyaloja merkittävästi.
Järvenpään tila on muutamassa vuodessa noussut maamme suurimmaksi ja
samalla tehokkaimmaksi alan tuotantoyksiköksi. Tällä hetkellä tilalla on
mansikkaa 25 hehtaaria, vadelmaa seitsemän hehtaaria ja omenaa kahdeksan
hehtaaria.
·Tarkoitus on ensi keväänä istuttaa noin 3
000 kääpiöivää omenapuuta
lisää, jolloin omenapuiden kokonaismäärä nousee 12 000:een ja viljelyala
noin kymmeneen hehtaariin, kertoi Järvenpää.
Hän uskoo kotimaisen omenan menekkiin.
·Kotimaisesta omenasta on huutava pula syksyisin. Omenantuotantomme alkaa
kunnolla vasta ensi vuonna, mutta jo nyt lähivuosien sadot on myyty kauppaan.
Hyvästä kotimaisesta omenasta on esiintynyt aina pulaa maassamme.
·Lohjan seudulla ja Lounais-Suomessa viljellään jonkin verran
talvilajikkeita, kuten Loboa. Kesä- ja syyslajikkeita ei viljele oikein
kukaan ammattimaisesti. Iskemme tähän markkinarakoon.
Vadelman viljelyalaa hän aikoo kasvattaa vähintään parilla hehtaarilla tai
mahdollisesti jopa kaksinkertaistaa tuotantomäärän.
·Vadelman viljelyalan reipasta lisäämistä puolustaisi koneellinen
poiminta. Koneellinen poiminta olisi kannattavaa, mikäli viljelyala olisi
viisitoista hehtaaria.
Suomalaisvalmisteinen poimintakone on varsin kallis, noin 80 000 euroa.
Sitä on myyty paljon ulkomaille, mutta ei vielä yhtään kappaletta
kotimaahan, kun Suomessa ei ole riittävän isoja vadelmaviljelmiä.
·Avovaimoni, maatalous-metsätieteiden tohtori Pirjo Dahlman, oli aikoinaan
poimintakoneen kehittelyssä mukana. Se on erinomainen poimintakone, mutta
kovin arvokas.
Kotimaisella
omenalla kysyntää
Sekä vadelman- että omenanviljelyn lisääminen on Järvenpään mielestä
maassamme suotavaa.
·Kotimaisella vadelmalla ja omenalla on kovasti kysyntää. Vaikka meillä on
suuret tuotantomäärät, mitään ei ole koskaan jäänyt myymättä.
Järvenpää muistutti, että kotimainen elintarviketeollisuus ostaa marjat
ulkomailta, kun kotimainen marja on liian kallista.
·Kauppa ja kuluttajat haluavat ostaa tuoretta kotimaista marjaa, kun se on
puhdasta. Ulkomaisten marjojen bakteeri- ja jäämäpitoisuudet ovat toisinaan
korkeita, kun kasvinsuojelumyrkkyjä levitetään viljelmille runsaasti.
Lisäksi kastelussa käytetään muutamissa maissa jätevesiä.
Järvenpään viljelykset ovat hajallaan ja kaukana asutuksesta. Esimerkiksi
tilan uudella viljelmällä Lappeenrannan Puralassa vadelmien ja omenapuiden
kasteluun käytetään lähdevettä, joka vielä varmuuden vuoksi puhdistetaan.
·Hankimme Italiasta pumput ja kastelulaitteet, kun hinta oli vain
kolmasosa kotimaisesta hintatasosta. Käymme nimittäin joka vuosi Italiassa
puutarhamessuilla ja hankimme sieltä nykyaikaista kalustoa.
Nykyaikaiset
tuotantomenetelmät
Järvenpää käyttää niin mansikan, vadelman kuin omenankin viljelyssä
kaikkein nykyaikaisimpia tuotantomenetelmiä.
·Sitä on helpompi kokeilla uusia viljelymenetelmiä, kun apuna on
Pirjo-vaimo, yksi maamme parhaista asiantuntijoista.
Esimerkiksi ison omenaviljelmän perustaminen vaatii hänen mukaansa
rohkeutta ja isot investoinnit.
· Tihkukastelu- ja lannoitusjärjestelmä, joka sisältää putkistot,
suojakatteen, pumput ja puhdistuslaitteet, maksaa kymmeniä tuhansia euroja.
Taimet, istutus- ja hoitotyöt sekä aitaus lohkaisevat ison summan.
Hän otti ennakkoluuttomana viljelijänä käyttöön kääpiöivät omenapuut.
·Kääpiöivä omenapuu on selvästi vaikeampi hoitaa kuin perinteinen
omenapuu, sillä se vaatii tarkkoja leikkauksia ja oksantaivutuksia.
Plussapuolena ovat helpommat hoito- ja sadonkorjuutyöt, kun kastelu ja
lannoitus on automatisoitu. Lisäksi matalista puista omenat on nopeampi poimia.
Järvenpää on tyytyväinen satotuloksiin.
·Mansikan sato oli meillä tänäkin vuonna hyvä, vaikka monet viljelijät
valittivat kesän kuivuutta. Vadelmasato oli puolestaan erinomainen.
MIKA STRANDÉN
Kuvatekstit
Oksisto kovilla. Veikko Järvenpään mukaan omenapuun oksakulman on oltava
vähintään 90 astetta, mieluummin 110 astetta, jotta oksat kestävät
repeilemättä omenan painon. Kääpiöivä omenapuu tuottaa satoa 30-40 kiloa.
Kastelu avainasemassa. Järvenpään vadelma- ja omenaviljelmien kastelu
hoidetaan lähdevedellä Lappeenrannan Puralassa. Kastelulaitteet on itse
hankittu Italiasta. Tihkukastelun yhteydessä puut saavat lannoitteista
ravinteet oikeassa suhteessa.