Categories
Artikkelit

Veikko Järvenpää laajentaa marja- ja hedelmätuotantoaan

Lappeenrantalainen tila on noussut Suomen suurimmaksi.

MARTTI HYTTI

Maatalousyrittäjä Veikko Järvenpää laajentaa jälleen marja- ja

hedelmäviljelmiään. Lappeenrantalaistila aikoo lisätä sekä vadelman että

omenan viljelyaloja merkittävästi.

Järvenpään tila on muutamassa vuodessa noussut maamme suurimmaksi ja

samalla tehokkaimmaksi alan tuotantoyksiköksi. Tällä hetkellä tilalla on

mansikkaa 25 hehtaaria, vadelmaa seitsemän hehtaaria ja omenaa kahdeksan

hehtaaria.

­·Tarkoitus on ensi keväänä istuttaa noin 3

000 kääpiöivää omenapuuta

lisää, jolloin omenapuiden kokonaismäärä nousee 12 000:een ja viljelyala

noin kymmeneen hehtaariin, kertoi Järvenpää.

Hän uskoo kotimaisen omenan menekkiin.

­·Kotimaisesta omenasta on huutava pula syksyisin. Omenantuotantomme alkaa

kunnolla vasta ensi vuonna, mutta jo nyt lähivuosien sadot on myyty kauppaan.

Hyvästä kotimaisesta omenasta on esiintynyt aina pulaa maassamme.

­·Lohjan seudulla ja Lounais-Suomessa viljellään jonkin verran

talvilajikkeita, kuten Loboa. Kesä- ja syyslajikkeita ei viljele oikein

kukaan ammattimaisesti. Iskemme tähän markkinarakoon.

Vadelman viljelyalaa hän aikoo kasvattaa vähintään parilla hehtaarilla tai

mahdollisesti jopa kaksinkertaistaa tuotantomäärän.

­·Vadelman viljelyalan reipasta lisäämistä puolustaisi koneellinen

poiminta. Koneellinen poiminta olisi kannattavaa, mikäli viljelyala olisi

viisitoista hehtaaria.

Suomalaisvalmisteinen poimintakone on varsin kallis, noin 80 000 euroa.

Sitä on myyty paljon ulkomaille, mutta ei vielä yhtään kappaletta

kotimaahan, kun Suomessa ei ole riittävän isoja vadelmaviljelmiä.

­·Avovaimoni, maatalous-metsätieteiden tohtori Pirjo Dahlman, oli aikoinaan

poimintakoneen kehittelyssä mukana. Se on erinomainen poimintakone, mutta

kovin arvokas.

Kotimaisella

omenalla kysyntää

Sekä vadelman- että omenanviljelyn lisääminen on Järvenpään mielestä

maassamme suotavaa.

­·Kotimaisella vadelmalla ja omenalla on kovasti kysyntää. Vaikka meillä on

suuret tuotantomäärät, mitään ei ole koskaan jäänyt myymättä.

Järvenpää muistutti, että kotimainen elintarviketeollisuus ostaa marjat

ulkomailta, kun kotimainen marja on liian kallista.

­·Kauppa ja kuluttajat haluavat ostaa tuoretta kotimaista marjaa, kun se on

puhdasta. Ulkomaisten marjojen bakteeri- ja jäämäpitoisuudet ovat toisinaan

korkeita, kun kasvinsuojelumyrkkyjä levitetään viljelmille runsaasti.

Lisäksi kastelussa käytetään muutamissa maissa jätevesiä.

Järvenpään viljelykset ovat hajallaan ja kaukana asutuksesta. Esimerkiksi

tilan uudella viljelmällä Lappeenrannan Puralassa vadelmien ja omenapuiden

kasteluun käytetään lähdevettä, joka vielä varmuuden vuoksi puhdistetaan.

­·Hankimme Italiasta pumput ja kastelulaitteet, kun hinta oli vain

kolmasosa kotimaisesta hintatasosta. Käymme nimittäin joka vuosi Italiassa

puutarhamessuilla ja hankimme sieltä nykyaikaista kalustoa.

Nykyaikaiset

tuotantomenetelmät

Järvenpää käyttää niin mansikan, vadelman kuin omenankin viljelyssä

kaikkein nykyaikaisimpia tuotantomenetelmiä.

­·Sitä on helpompi kokeilla uusia viljelymenetelmiä, kun apuna on

Pirjo-vaimo, yksi maamme parhaista asiantuntijoista.

Esimerkiksi ison omenaviljelmän perustaminen vaatii hänen mukaansa

rohkeutta ja isot investoinnit.

­· Tihkukastelu- ja lannoitusjärjestelmä, joka sisältää putkistot,

suojakatteen, pumput ja puhdistuslaitteet, maksaa kymmeniä tuhansia euroja.

Taimet, istutus- ja hoitotyöt sekä aitaus lohkaisevat ison summan.

Hän otti ennakkoluuttomana viljelijänä käyttöön kääpiöivät omenapuut.

­·Kääpiöivä omenapuu on selvästi vaikeampi hoitaa kuin perinteinen

omenapuu, sillä se vaatii tarkkoja leikkauksia ja oksantaivutuksia.

Plussapuolena ovat helpommat hoito- ja sadonkorjuutyöt, kun kastelu ja

lannoitus on automatisoitu. Lisäksi matalista puista omenat on nopeampi poimia.

Järvenpää on tyytyväinen satotuloksiin.

­·Mansikan sato oli meillä tänäkin vuonna hyvä, vaikka monet viljelijät

valittivat kesän kuivuutta. Vadelmasato oli puolestaan erinomainen.

MIKA STRANDÉN

Kuvatekstit

Oksisto kovilla. Veikko Järvenpään mukaan omenapuun oksakulman on oltava

vähintään 90 astetta, mieluummin 110 astetta, jotta oksat kestävät

repeilemättä omenan painon. Kääpiöivä omenapuu tuottaa satoa 30-40 kiloa.

Kastelu avainasemassa. Järvenpään vadelma- ja omenaviljelmien kastelu

hoidetaan lähdevedellä Lappeenrannan Puralassa. Kastelulaitteet on itse

hankittu Italiasta. Tihkukastelun yhteydessä puut saavat lannoitteista

ravinteet oikeassa suhteessa.

Kirjoittaja:
Martti Hytti