URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan kauppakamarin ja yrittäjien kutsumilla maakuntapäivillä
esitettiin jo pelkokuvia siitä, jos elinkeinoelämän voimakkaasti ajamasta
Saimaankaupungista ei tulisikaan mitään.
Toinen yrityselämää huolestuttava asia on Etelä-Karjalan kahden
elinkeinoyhtiön yhdistäminen, joka on pahasti takkuillut, vaikka se olisi
tärkeä hanke.
·Jos Saimaankaupunki-hanke epäonnistuu, vastaan tulevat talouden kovat
lait, tulee pakkosaneerauksia ja toimintatapojen muutoksia, jotka
yrityselämä on käynyt läpi, maakunnan elinkeinostrategian toteutumista
seuraava professori Jyrki Ahola totesi.
Imatran kaupunginjohtajan Tauno Moilasen mielestä Saimaankaupunki on
keskeinen hanke, jolla luodaan myönteisiä odotuksia ympäri Suomea.
·Jos siitä tulee jotain, Etelä-Karjala on mielenkiintoinen paikka. Jos
siinä tyritään, en tiedä, mitä seuraa.
Moilanen muistutti, että Pietarin ja HelsinginTallinnan metropolit ovat
lähellä. Ne joko imevät vetovoimaa Etelä-Karjalasta tai sitten pystymme
verkottumaan niihin.
·Jos Saimaankaupunki-prosessissa syntyy luottamus ja saamme riittävästi
rohkeita toimijoita ja resursseja, sitä kautta Etelä-Karjala nousee,
Moilanen totesi.
Lappeenrannan seudun elinkeino- ja matkailuyhtiön ja Imatran seudun
kehitysyhtiön fuusio on takkuillut pahasti, mistä maakunnan elinkeinoelämä
on huolissaan.
Professori Jyrki Aholan mielestä maakunnan elinkeinoasiat pitää
ehdottomasti saada yhteen organisaatioon, jos hankkeissa aiotaan edetä.
Elinkeinoelämän edustajien on hänen mielestään oltava mukana hallinnossa.
Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Pekka Lattu muistutti, että
elinkeinoyhtiöiden fuusio on yksi askel Saimaankaupunkiin eikä sen
toteuttamiseksi tarvita kansanäänestystä.
Tasan vuosi sitten maakuntapäivillä puhuttiin kovasti Saimaankaupungin
puolesta, ja kauppakamarin puheenjohtajan, UPM-Kymmenen paikallisjohtajan
Harry Sundqvistin mukaan tavoite on yhä sama: luottamuksen ja yhteistyön
saaminen aikaan.
Edistystä tapahtuu koko ajan, ja Sundqvist toivoi, että hyviä
yhteistyöhankkeita ei kampitettaisi. Muuallakin Suomessa on lähdetty
pohtimaan kuntaliitoksia. Siellä ollaan vahingoniloisia, jos
Etelä-Karjalassa jäädään jälkeen.
Maakuntapäivien aiheena keskiviikkona Imatralla olivat luottamus ja
yhteiskuntavastuu yritystoiminnassa. Päivien aluksi käytiin läpi maakunnan
elinkeinostrategian kärkihankkeiden toteutumista. Monet hankkeet ovat
menneet eteenpäin, mutta viime kerralla jaettuja rukkasia tarvitaan Harry
Sundqvistin mukaan edelleen ja töitä riittää Etelä-Karjalan kehityksen
saamiseksi nousuun.
·Kuorolaulukin voi olla elinkeinopolitiikkaa. Kaikki, mikä vie maakunnan
taloudellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia eteenpäin, on
elinkeinopolitiikkaa, professori Jyrki Ahola muistutti.
Tehtaiden siirtyminen
ulkomaille uhkana
Kaupunginjohtaja Tauno Moilanen oli huolestunut valmistavan teollisuuden
siirtymisestä Kiinaan, Baltian maihin, Venäjälle ja ties minne, mikä voi
koskea jatkossa myös Etelä-Karjalaa. Se jos mikä on huolestuttavaa.
Moilanen kertoi, että Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta on pyydetty
pikaselvitys Baltian maiden EU-jäsenyyden vaikutuksista Etelä-Karjalaan.
Maakuntapäiville osallistui lähes sata maakunnallista yrityselämän,
hallinnon ja kuntien vaikuttajaa, joista kolmasosa lähtee vahvistamaan
luottamusta uuteen EU-tulokkaaseen Latviaan ensi viikolla.
Stora-Enson yhteiskuntavastuujohtaja Eija Pitkänen esitteli Imatralla
yhtiönsä globaalia politiikkaa maailmalla ja professori Kirsimarja
Blomqvist kertoi tutkimuksistaan luottamuksesta kilpailukyvyn lähteenä.
Eija Pitkänen kertoi, että Stora-Enso yrittää noudattaa samoja
pohjoismaisia eettisiä arvoja ympäri maailmaa, mikä ei ole aina helppoa.
Yhtiö toimii yli 40 maassa.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Elinkeinoyhtiöt yhteen. Professori Jyrki Ahola kiirehti fuusiota, joka on
takkuillut pahasti.
LTY:n nuorten tutkijoiden teesit Etelä-Karjalalle
¤·Tutkimusassistentit Jussi Waajakoski ja Esa Karhu selvittelivät elokuun
lopussa valmistuneessa tutkimuksessaan Etelä-Karjalan kasvualoja vuonna
2010. Heidän esityksensä kehitysalueeksi on energia- ja ympäristöklusteri,
johon tulevaisuuden keihäänkärjet luotaisiin.
¤·Maakunnan ”käräjäkivillä” sekä professori Jyrki Ahola että
kaupunginjohtaja Tauno Moilanen lopettivat esitelmänsä siteeraamalla heidän
johtopäätöksiään:
¤·”Kehittyykö Etelä-Karjala tulevaisuudessa tai pystytäänkö edes
saavutettua tilannetta ylläpitämään, on pitkälti kiinni alueen sisäisestä
politiikasta. Löytyykö alueelta tulevaisuudentekijöitä? Onko rohkeutta
ottaa suuntaa ja erikoistua? Pelottavin skenaario on se, että sorrutaan
yleiseen poliittiseen saamattomuuteen tai vedetään kehitystä moneen eri
suuntaan. Alueen ulkopuolinen tuki ja mahdolliset uudet yrittäjät tulevat
vasta, kun alueella on omia näyttöjä ja vahvaan tahtotilaan perustuva
konkreettinen profiili.”