ILPO LESKINEN
Etelä-Karjalan ja luovutetun Karjalan asutushistoria ulottuu lähes 11 000
vuoden taakse. Näin pitkään ajanjaksoon mahtuu murroskausia.
Karjalan asutus on jatkunut nykypäivästä taaksepäin katkeamatta
viikinkiajalle (800-1050 jKr.) saakka. Keskinen rautakausi 400-800 jKr.
muodostaa ensimmäisen selvän taitekohdan, johon nykyisen asutuksen juuret
näyttäisivät osittain katkeavan.
Esihistoriallinen Karjala oli teemana Etelä-Karjala-instituutin
Rajalla-nimisessä Studia generalia -luentosarjassa, joka alkoi
keskiviikkona. Filosofian lisensiaatti Hannu Takala selvitti asutuksen
saapumista jääkauden jälkeen. Filosofian maisteri Ville Laakso kertoi
nykyisen asutuksen taustasta.
Laakso pitää todennäköisenä, että Karjalan asutus on jollakin tavalla
jatkunut kivikaudelta rautakaudelle ja nykyaikaan. Asutus on jatkunut
samaan aikaan, kun uutta asutusta on saapunut useaan eri otteeseen.
·Kyseessä on toistaiseksi kuitenkin hypoteesi ja yleistys, sillä
konkreettisia todisteita on toistaiseksi harvasta paikasta.
Kurkijoella koko ajan,
Karoniemessä lähes
Laatokan rannalta löytyy Laakson mukaan yksi todiste asutuksen
jatkuvuudesta. Kurkijoen Kuuppalassa asutus on jatkunut katkeamatta
varhaisimmasta kivikaudesta nykyaikaan, vuoteen 1944 saakka.
Ruokolahden Karoniemessä asutus on myös jatkunut pitkään. Karoniemen
esihistoriasta kuitenkin Laakson mukaan puuttuu vielä muutamia paloja,
jotta voidaan varmasti sanoa, että asutus on jatkunut yhtä mittaa.
·Asutuksen jatkuvuus on Karoniemessä todennäköistä, mutta sieltä ei ole
vielä löytynyt ristiretkiaikaista kalmistoa.
Kun nykypäivästä lähdetään ajassa taaksepäin, keskinen rautakausi muodostaa
ajanjakson, jolta on huomattavan vähän muinaisjäännöksiä. Tuolloin lännestä
on tullut asutusvirtaus, joka on merkinnyt muutosta asutuksessa ja
elinkeinoissa.
Siitepölyanalyysit viittaavat Laakson mukaan siihen, että Karjalassa olisi
asuttu myös tuona ajanjaksona, vaikka arkeologisia löytöjä ei ole tiedossa.
Suomenlahden yli ja
Kannaksen kautta
Suomi on Hannu Takalan mukaan asutettu heti jääkauden jälkeen, vajaat
11 000 vuotta sitten. Asutusta on tullut sekä etelästä että kaakosta.
Etelä-Suomen vanhimpien löytöpaikkojen lähes samanikäiset ajoitukset
kertovat hänen mukaansa siitä, että asutus on saapunut Baltiasta Suomeen
kahta reittiä pitkin.
Suomi on tämänhetkisen käsityksen mukaan saanut asutusta sekä suoraan
Suomenlahden yli että Karjalankannaksen kautta. Näiltä kahdelta suunnalta
asutus on Takalan mukaan levinnyt Keski- ja Pohjois-Suomeen.
Suomeen saapunut asutus on tämänhetkisen käsityksen mukaan lähtenyt
liikkeelle Keski-Euroopasta. Jääkauden lopulla ilmasto on Takalan mukaan
lämmennyt niin paljon, että alueen kasvisto ja eläimistö ovat muuttuneet
olennaisesti. Osa Keski-Euroopan väestöstä on sopeutunut ympäristön
muutokseen, kun taas osa on lähtenyt pohjoiseen.
Kun ilmasto on lämmennyt, Keski-Euroopassa aiemmin vallinnut ilmastovyöhyke
on siirtynyt pohjoiseen ja muuttajat ovat lähteneet hakemaan samanlaisia oloja.
Piilöydöt
linkki etelään
Suomen vanhimmat tällä hetkellä tunnetut löytöpaikat ovat Takalan mukaan
Orimattilan Myllykoski, Lahden Ristola, Joutsenon Kuurmanpohja, Lahden
Myllyoja, Antrean verkkolöydös sekä Laukaan, Porvoonjoen yläjuoksun ja
Pohjois-Suomen asutuskeskittymät. Vanhimmat löytöpaikat ovat noin 10 600
vuotta vanhoja.
Lahden Ristolasta ja Joutsenon Kuurmanpohjasta on löytynyt piiesineitä,
jotka tarjoavat Takalan mukaan tärkeää apua asutuksen alkuperän
selvittämisessä. Ristolan ja Kuurmanpohjan piilöydöissä on
samankaltaisuutta Baltiasta tehtyihin Kundan kulttuurin piilöytöihin.
III
Rajalla-luentosarja jatkuu keskiviikkona 1. lokakuuta teemalla Rajankäynti
kielessä ja kansanperinteessä. Aiheesta luennoivat professori Heikki
Leskinen ja filosofian maisteri Mikko Europaeus. Luento järjestetään
Lappeenrannan teknillisen yliopiston Skinnarila-salissa kello 18.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Karjala-tutkijoita. Ville Laakso (vas.) uskoo Karjalan asutuksen jatkuneen
lähes yhtäjaksoisesti tuhansien vuosien ajan. Hannu Takala arvioi, että
ilmaston lämpeneminen jääkauden lopulla on saanut osan Keski-Euroopan
väestöstä lähtemään liikkeelle kohti pohjoista, Baltiaan ja Suomeen.