ANNE KOTIHARJU
Viimeisiä luppoalueita viedään Lappeenrannan keskustasta. Työyhteenliittymä Galleria alkaa rakentaa loka-marraskuussa entisen linja-autoaseman asuinkorttelia kauppakeskuksen vieressä. Samoin kaupungintalon ja Lappeenkadun väli täyttyy. Tontteja omistavat Evälahti Oy ja NCC Rakennus Oy yrittävät saada hankkeitaan alkuun ensi kesän korvalla.
Ainoan vielä kaavoittamattoman kulmauksen, Vapaudenaukion, tuleva käyttö on tarkoitus ratkaista ensi vuonna.
Juuri kaavoitetut viisikerroksiset asuinkorttelit edustavat lappeenrantalaisittain tiivistä ja korkeaa rakennusmassaa. Keskustaan tulee nyt roppakaupalla lisää asuntoja, etenkin senioritaloja ja palveluasuntoja ikäihmisille.
Luppoalueet toimivat nykyään lähinnä autojen virallisina tai epävirallisina pysäköintipaikkoina. Pysäköinnin siirtäminen maan alle ja pysäköintilaitoksiin on tulevaisuutta.
Tonttireservi
käy vähiin
Kaupungin tekninen johtaja Ensio Koikkalainen toteaa, että kaupungin ydinkeskustan tonttireservi käy vähiin.
·Tyhjä tonttimaa rupeaa nyt loppumaan keskustassa. Jatkossa on kysymys enää vanhojen kortteleiden uusimisesta ja täydennysrakentamisesta.
Täydennys- tai uusimishankkeitakin on vireillä ja pöytälaatikoissa. Koulu- ja Kirkkokadun kulman rakennukset puretaan näitä aikoja uusien, vähän suurempien tieltä.
Koikkalainen luettelee, että Koulukadun ja citykorttelin tietämillä sekä Osuuspankin korttelissa on liikehdintää. Aikoinaan oli esillä myös Cumuluksen korttelin lisärakentaminen.
·Ja Senaatti-kiinteistöt ovat jo aika pitkälle suunnitelleet virastotalon peruskorjaus- ja muutoshankkeen.
Rakennusoikeutta
entistä höllemmin
Koikkalaisen mielestä Lappeenrannan keskustaan on myönnetty rakennusoikeutta yleensä aika varovaisesti.
·On oltu aika tiukkoja rakennusoikeuden myöntämisessä. Mielestäni pitäisi sitäkin asiaa tarkastella tulevaisuudessa myös niin, että kun tonttimaa loppuu, niin ylöspäinhän meillä vielä on mahdollisuuksia mennä.
Kaavoituspäällikkö Erkki Jouhki toteaa, että keskustan osayleiskaava jo lisäsi rakennusoikeutta siellä täällä varovaisesti.
·Rakennusoikeus pitää aina harkita paikkakohtaisesti. Kyllä näillä pienillä tonteilla viisi-kuusi kerrosta on yläraja.
Jouhki arvelee, että jatkossa lisää rakennusoikeutta tarvittaisiin sen takia, että suunnitellut pysäköintilaitokset saataisiin toteutettua.
·Kun tulee lisää rakennusoikeutta ja asuntoja, saadaan lisää osallisia, asiakkaita näihin pysäköintilaitoksiin.
Ei enää toimistoja
vaan asuntoja
Keskustan vanhoja kaavoja on muokattu entistä enemmän asuntopainotteisiksi liike- ja toimistotilan kustannuksella.
·Se on toisaalta hyvä asia. Aikoinaan kannettiin huolta keskustojen konttoristumisesta, kun asuntoja muutettiin toimistoiksi. Nyt menee vähän toisin päin, huomaa Jouhki.
·Ongelmana on se, että asukasjakauma pitäisi saada monipuolisemmaksi. Ettei rakennettaisi pelkästään vanhuksille.
Ensio Koikkalaisen mielestä asunnot virkistävät keskustaa.
·Asukkaiden saaminen keskustaan on positiivinen asia liike-elämälle ja yleensäkin keskustan vireydelle. Se, että asuntoja tulee ikääntyville, johtuu siitäkin, ettei nuorilla ole varaa ostaa keskustasta tarvitsemansa kokoista asuntoa.
Vapaudenaukio
pysäköinnin solmu
Viimeisen suuren reservialueen, Vapaudenaukion, käyttö pitäisi ratkaista ensi vuonna. Tekninen lautakunta päätti hiljattain asemakaavan laatimisen aikataulusta.
Laatimista kiirehdittiin, jotta voitaisiin selvittää, voidaanko alueelta tarjota Palvelukeskussäätiölle sen toivomaa tonttia. Säätiö piti tontin järjestymistä sen edellytyksenä, että säätiö lähti kiireisellä aikataululla mukaan linja-autoaseman montun aloituskortteliin.
Kaupunki teetti jo joitakin vuosia sitten alueesta yleissuunnitelman. Suunnitelmassa toinen vaihtoehto painottuu asumiseen, toisessa on enemmän julkista ja muuta rakentamista. Molempiin vaihtoehtoihin sisältyi kirjaston laajennus.
Palvelukeskussäätiön toivoman tulevan tontin paikalla on nyt autoja, joita Vapaudenaukio on muutenkin täynnä. Pysäköintipaikkoja on noin 230, joista 160 on rakennusluvissa jyvitetty lähistöllä oleville kiinteistöille. Säätiön hankkeen alle jäisi satakunta paikkaa.
Alueen rakentamista saattaa hidastaa se, että aukion käyttöönotto muuhun kuin paikoitukseen edellyttää sinne suunnitellun pysäköintilaitoksen rakentamista.
Jouhki arvelee alueen kaavoittamisen ehkä siirtyvän.
·Pysäköintilaitos vaatisi kaupungin investointipäätöksiä ja kynnyskustannus alueeseen kajoamiseen on suuri.
·Vapaudenaukio on valtavan hieno reservialue keskeisellä paikalla. Siihen on kaavailtu eri vaiheissa jo mediakeskusta, kulttuurikeskusta, olisiko poliisitaloakin. Tarpeet vaihtelevat. Ei tiedetä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Koikkalainen toteaa, että mahdollisuus kaavoittaa tontti Palvelukeskussäätiön tarpeisiin nyt sovitun mukaan selvitetään.
·Jos maakuntataloon tulee puhuttu musiikkisaliksikin sopiva tila, kulttuuritalolle Vapaudenaukiolle tuskin on tarvetta.
Poliitikot merkitsivät taannoin aukion yleissuunnitelmat vain tiedoksi eivätkä ottaneet kantaa vaihtoehtoihin. Tiettävästi asuinrakentamisvaihtoehto oli kuitenkin tuolloin se suositumpi.