ILPO LESKINEN
Lappeenrannan pursiseura rakentaa Linnoitusniemen pohjoiskärkeen purjehdus-
ja veneilykeskuksen. Keskus palvelee veneilyä ja matkailua sekä nuoriso- ja
kilpailutoimintaa. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä on myöntänyt
hankkeelle EU-rahoituksen. Yhteistyöryhmä myönsi torstain kokouksessaan
EU-rahaa kuudelle hankkeelle.
Purjehduskeskuksen rahoitushakemuksen valmistelija,
sivistystoimentarkastaja Eija Karhatsu Etelä-Suomen lääninhallituksesta
pitää hanketta hyvänä päänavauksena Etelä-Karjalalle. Purjehduskeskus on
Karhatsun mukaan tavoite 2 -ohjelman hankkeista ainoa, joka tukee
harrastustoimintaa.
Hankkeen rahoituksesta käytiin maakuntajohtaja Timo Puttosen mukaan pitkä
keskustelu. Purjehduskeskus on Puttosen mukaan yksi osa laajaa
kokonaisuutta. Se liittyy koko Lappeenrannan satama-alueen kehittämiseen.
Purjehdus- ja veneilykeskuksen rakentaminen alkaa ensi vuonna, ja sen on
määrä olla valmis kesään 2005 mennessä.
Keskuksen tavoitteita ovat mm. matkailun edistäminen sekä purjehdus- ja
veneilytoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.
Purjehduskeskusta on tarkoitus hyödyntää matkailussa niin maitse kuin
vesitse. Keskukseen on tarkoitus saada matkailua ja veneilyä palvelevaa
yritystoimintaa.
Kymmenen
yliopistoa
Imatran kansainvälinen semiotiikan instituutti saa EU-rahaa semiotiikan
verkostoyliopiston perustamiseen. 60 opintoviikon laajuinen
opintokokonaisuus laaditaan yhteistyössä kymmenen yliopiston kanssa.
Puttonen pitää hanketta tärkeänä sekä semiotiikan että Imatran kannalta.
Kymmenen yliopiston yhteishanke tekee Puttosen mukaan Imatrasta merkittävän
solmukohdan.
Yhteistyöryhmän jäsen Toivo Uosukainen (kok.) katsoo, että Etelä-Karjalaan
tarvitaan juuri tämänlaista osaamista. Hän muistuttaa, että semiotiikan
verkostoyliopistosta on Imatran ohella kilpaillut moni muukin paikkakunta.
Kiertokoulussa
tietokoneopetusta
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä on saanut EU-rahaa kahteen hankkeeseen,
jotka liittyvät Etelä-Karjalan kylien varustamiseen laajakaistayhteyksillä.
Hankkeilla on tarkoitus kouluttaa haja-asutusalueiden asukkaita tietokoneen
ja internet-yhteyksien käyttöön ns. kiertokoulun avulla. Koulutusta
järjestetään Tietomaakunta-bussin ja kolmen langattoman tietokoneluokan
avulla. Koulutus alkaa ensi vuonna.
Etelä-Karjalan kylät on tarkoitus varustaa laajakaistayhteyksillä. Ensi
vuoden loppuun mennessä laajakaistayhteys rakennetaan 96
puhelinkeskusalueelle, myöhemmin keskusten katvealueille.
Uusia EU-hankkeita
¤·Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy: Etelä-Karjalan
tuotekehitysprojekti, EU:n ja valtion rahaa 161 910 euroa (hankkeen
kokonaiskustannukset 323 802 euroa).
¤·Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ympäristötekniikan laboratorio:
Biower, bio- ja jätepolttoaineiden energiakäytön tutkimus- ja
opetuslaitteiston rakentamishanke, 90 000 euroa (150 000 euroa).
¤·Lappeenrannan Pursiseura ry: Lappeenrannan purjehduskeskus, 301 000 euroa
(402 000 euroa).
¤·Imatran kansainvälinen semiotiikan instituutti: Semiotiikan
verkostoyliopisto vaihe 1, 566 060 euroa (745 700 euroa).
¤·Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä: Laajakaistan käyttöönotto ja
koulutus, 245 000 euroa (350 000 euroa).
¤·Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä: Laajakaistan käyttöönotto ja
koulutus, laitehankinnat, 85 050 euroa (121 500 euroa).