PERTTI VAHERKYLÄ
Luomumaidon tuotannossa ensimmäinen askel on otettu Etelä-Karjalassa.
Lappeenrannan maatalous- ja puutarhakoulu, Lampola, on viiden vuoden
valmistelujen jälkeen ensimmäisenä tilana liittynyt luomumaidon
tuotantoketjuun.
Koko koulutilan karja ja pellot sekä navetta täyttävät luonnonmukaisen
tuotannon edellytykset ja luomumaitosopimus allekirjoitettiin syyskuun
alussa Osuuskunta Tuottajain Maidon kanssa.
Lampolan 33 lypsylehmän maito haetaan joka toinen päivä. Tämä 1 000 litran
maitoerä kuljetetaan jalostettavaksi Valio Oy:n Riihimäen Herajoen
meijeriin kevytmaidoksi ja ravattomaksi maidoksi.
Vaikka luomumaidon tuotannossa pää on nyt maakunnassa avattu, ei ainakaan
lähitulevaisuudessa ole jatkoa luvassa. Tuottajain Maito ei aio perustaa
uusia maidon keräilyreittejä. Parikkalassa luomuehdot täyttävää maitoa
tuottaneet pari tilaa saavat myydä maitonsa edelleen tavanomaisena maitona.
Mukana luonnonmukaisen tuotannon kehitystyössä on olut EU:n
Alma-rahoitteinen, vuonna 2000 alkanut luomun kehittämishanke, joka on yksi
Etelä-Karjalan maaseudun kehittäjien projekteista. Hankevetäjä Anni Kekki
pitää Lampolan siirtymistä luomumaidon tuotantoon yhtenä merkittävimmistä
saavutuksista, joissa projekti on ollut mukana.
Uudet tilat vain
keräilyreitin varrelta
·Mikäli uusia tiloja otetaan mukaan luomumaitotuotantoon ne valitaan
nykyisten keräilyreitteine varrelta, kertoi Tuottajain maidon
hankintapäällikkö Antti Vauhkonen.
Autot keräävät ensi Kymenlaakson tilat ja tulevat sen jälkeen hakemaan
Lampolan maidon.
·Taloudellisesti luomutuotanto ei ole Valiolle kannattavaa, mutta
kuluttajille halutaan kuitenkin tarjota luonnonmukaisesti tuotettujen
maitotuotteiden vaihtoehto. Luomuna jalostetaan maidon lisäksi piimää,
kermaa, viiliä, juustoa ja jogurttia, kertoi Vauhkonen.
Valio maksaa tuottajille luomumaitolisää 5,9 senttiä litralta. Kaikkiaan
Suomessa tuotetaan noin 25 miljoonaa litraa luomumaitoa vuodessa. Tästä
määrästä noin 60 prosenttia päätyy varsinaisiksi luomutuotteiksi.
Koulun johtaja Pertti Juvonen pitää luomutuotantoa lähes perinteisen
tuotannon kaltaisena, mutta monipuolisempana ja jonkin verran työläämpänä.
·Maatilatalouden opinnoissamme saadaan samat tiedot ja taidot kuin
perinteisen viljelyn kouluissakin, varsinkin kun työssäoppimispaikkoina
ovat perinteiset maatilat.
-·Luomuun siirtymisemme oli pitkäjänteinen prosessi, joka alkoi pelloilta
viisi vuotta sitten. Kun vielä Lampolan navetan ulkotarha otetaan käyttöön
lokakuussa lehmien laidunajan päätyttyä, myös navettamme täyttää kaikki
luonnonmukaisen maidontuotannon edellytykset, Juvonen sanoo.
Juvonen kiitti työnjohtaja Lauri Laulajaista siirtymäprosessin onnistumisesta.
80 opiskelijaa ja
aikuiskoulutusta
Vuonna 1947 perustettu Lampola on nykyisin Etelä-Karjalan ammattiopistoon
kuuluva koulu, jossa voi suorittaa sekä maatalousalan että puutarhatalouden
perustutkinnon. kaikkiaan koulussa on noin 80 nuorta ja aikuisopiskelijaa.
Puutarhapuolella koulutila tuottaa kukkia, tomaattia ja kurkkua.
Opiskelijat ovat lukuvuoden aikana mukana kaikissa koulutilan maatalous- ja
karjanhoitotöissä. Työntekijöinä Lampolan maatilalla on kaksi
karjanhoitajaa, osa-aikainen lomittaja sekä yksi vakituinen ja yksi
osavuotinen työnjohtaja.
Tänä syksynä aloitetaan yhdessä Etelä-Karjalan aikuiskoulutuskeskus Aktivan
kanssa karjatalouden ammattitutkintoon valmistava koulutus. Mukana on 18
opiskelijaa, joista suurin osa työskentelee nyt lomittajina Etelä-Karjalan
kunnissa. He haluavat täydentää pätevyyttään ammattitutkinnolla.
·Muun muassa näiden opiskelijoiden välityksellä mahdolliset ennakkoluulot
luonnonmukaisen viljelyn ja karjanhoidon suhteen hälvenevät maakunnassa,
ennakoi Juvonen.
III
Yleisö voi tutustua Lampolan koulutilaan lauantaina 27. syyskuuta
järjestettävässä avoimien ovien päivässä. Koulutila on Raipossa noin 18
kilometrin päässä Lappeenrannasta Vaalimaantietä ajettaessa.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvatekstit
Tyytyväisiä. Lampolan karja syö tyytyväisenä uudessa olosuhdepihatossa.
Tyytyväinen siihen ja karjaan on myös koulun johtaja Pertti Juvonen.
Ajanmukaista. Olosuhde- tai kylmäpihatto on viimeisen päälle ajanmukainen
rakennus. Edustalla ovat luomukehitystyössä mukana olleet työnjohtaja Lauri
Laulajainen ja hankevastaava Anni Kekki.