Räjäytysten pauke säestää Koskikeskuksen rakennustöitä

Kallioinen maaperä tosi isoine kivineen on hidastanut rakennustöitä.

IRMELI OJALAINEN

Imatran Koskikeskuksen rakennustyömaalla on viime viikkoina paukkunut,

tosin hillitysti. Louhintatöihin on jouduttu ennakoitua mittavammassa määrin.

Siinä kun kunnallistekniikan rakentajat ovat joutuneet tekemään

verkostoilleen sopivaa reittiä posauttamalla tieltään pitkälti toista

tuhatta kuutiota kalliota, NCC:n rakennustyömaalla kallion ja tosi isojen

kivien louhintamäärä nousee yli 2 000 kuution.

Kaupungin kunnallistekniikasta vastaavan rakennuttajainsinööri Timo Salmen

mukaan louhinnasta kertyy runsaan 50 000 euron ylimääräiset kustannukset ja

kuukauden verran viivettä aikatauluun. ­·Kanaalissa oli ammuttava nätisti,

kun ympärillä oli paineisia lämpö- ja vesijohtoja ja toimivia kaapeleita ja

viemäri. Kaupungin ydinkeskustassa oli muutekin toimittava erittäin

varovasti. Lähikiinteistöissä on koko ajan menossa tärinämittaukset, Salmi

kertoo.

­·Viivettä tuli myös pommin etsinnästä, rakennuttajakonsultti Jussi Paronen

huomauttaa.

Sodanaikaista pommia ei ole toistaiseksi löytynyt, ainoastaan yksi

kranaatti jäi kaivajien kauhaan. Haku jatkuu keväällä.

Parosen mukaan NCC:n rakentajat ovat kuroneet viivettä vauhdilla kiinni. Se

ei saata enää tuntua rakennusten valmistumisvaiheessa.

Einon- ja Olavinkatu

talveksi liikenteelle

Rakennustöissä puurtaa kolmisenkymmentä henkilöä ja heidän määränsä nousee

koko ajan. Parhaillaan on menossa alueväestösuojan seinien laudoitus,

raudoitus ja betonointi sekä A-rakennuksen, eli Helsingintien tuntumaan

tulevan liike-asuintalon elementtiasennustyöt.

Kunnallistekniikan miehet vetävät nyt talohaaroja jo käytössä oleviin

uusiin vesi- ja viemärilinjoihin. Kaapelisiirrot ja kaukolämpöjohtojen

vedot on tarkoitus saada tehtyä ennen pakkasia.

­· Tarkoituksemme on saada Einonkatu ja Olavinkatu ajokuntoon

sorapintaisina ennen talvea. Einonkadun jatketta Helsingintielle ei

kuitenkaan avata liikenteelle, Timo Salmi toteaa.

Helsingintien ja Esterinkadun risteykseen rakennetaan parhaillaan

kiertoliittymää, jolle on tarkoitus saada ensimmäinen päällystyskerros

ennen talvea.

Kun kaapelisiirrot saadaan tehtyä, Helsingintietä avataan liikenteelle.

Napinkulmalta Lappeenrannan suuntaan otetaan turvallisuussyistä vain yksi

kaista käyttöön. Toinen kaista eristetään työmaaliikenteelle.

Salmen mukaan liikennettä on pakko rauhoittaa.

­·Töyssyt kyllä hillitsevät. Ilman niitä moni olisi saattanut jäädä auton

alle Inkerinaukiolta tullessaan. Joskus jalankulkijoita on pitänyt lähteä

kädestä pitäen ohjaamaan, Salmi kertoo.

Rutinaa parkkipaikoistakin on kuulunut, mutta paikkoja viitseliäät ovat

kyllä löytäneet.

­·Ensi kesänä tilanne helpottaa. Katettuja paikkoja saadaan kesäkuun

lopulla käyttöön 274, Salmi laskee.

Liiketiloista tehdään

vuokrasopimuksia

Koskikeskuksen liiketiloihin haetaan koko ajan yrittäjiä. Yksi merkittävä

tulija on Kesko. Muitten nimistä ei haluta vielä kuiskiakaan mitään.

­·Tiloista reilu 70 prosenttia on periaatteessa vuokrattu, kunhan saamme

ulkona olevat vuokrasopimukset allekirjoitettuna takaisinpäin,

toimitusjohtaja Vesa Miettinen Imatran Koskikeskuksesta sanoo. Hän pitää

tilannetta hyvänä kun huomioidaan se, että sopimuksia tehdään pääosin

kolmen vuoden päähän.

­·Liiketilat räätälöidään yrittäjien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

Erikoiskaupan keskittymään tulee vaatekaupan ohella kahviloita ja grillejä,

mutta ei varsinaista ravintolatoimintaa.

Miettinen uskoo tilojen täyttyvän ennen liikekeskustan avautumista.

­·Joku yksittäinen tila voi olla vuokraamatta, mutta sopimusten mukaan

rakentaja maksaa tilakustannukset kunnes ensimmäinen vuokralainen löytyy.

Koskikeskuksen ensimmäinen vaihe on luovutusvaiheessa ensi vuonna

alkusyksystä ja toinen vaihe loppusyksystä 2005. Tuolloin pitäisi vielä

ehtiä valmistautua joulumyyntiin.

Ensimmäisessä vaiheessa vuokrattavaa liiketilaa rakennetaan 2 353 neliötä

ja asuntoja 2 698,5 neliötä.

PEKKA HÖLKKI

Kuvatekstit

Monttu täyttyy. Imatran Koskikeskusta rakentaa kolmisenkymmentä henkilöä.

Jopa kuuden metrin syvyydestä noustaan pikku hiljaa maan pinnalle.

Raudoittaja Esa Metso töissään.

Kirjoittaja:
Irmeli Ojalainen