MATTI VEIJALAINEN
Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vt. toiminnanjohtajan Vesa Tiitisen
mukaan harhaluulo on, että kalakantojen vinoutuminen liian
roskakalavoittoiseksi olisi vain rehevien vesistöjen ongelma.
Tiitisen mukaan sama pätee moniin karuihinkin vesistöihin, ja pitkälle jopa
Suur-Saimaan kokoiseen altaaseen. Vinoumien oikaisemiseksi olisi Tiitisen
mukaan jatkossa tehostettava minkäänlaisia sinttejä hylkimätöntä kaikkien
kalalajien valikoimatonta pyyntiä.
Tiitisen mukaan esimerkiksi eteläinen Saimaa on niin iso vesialue, että
ammattimaisen kalastuksen rooli on kalakantojen oikaisussa ratkaiseva.
Harrastajien toimilla ei ihmeitä aikaan saada varsinkaan, kun vapaa-ajan
viehekalastajien mielenkiinto on perinteisesti painottunut petokaloihin.
Vuonna 2001 aloitettu Saimaan ja Vuoksen kalatalouden tarkkailuohjelma
todistaa Tiitisen mukaan tuloksillaan sen, että pieni särki, ahven ja muut
vastaavat rohmut menestyvät ravintokilpailussa liian hyvin. Ruokapöydässä
nuori muikku ja siika jäävät nälkäisiksi.
Muikku kutee hyvin,
mutta katoa käy
Saimaan kalaston tarkkailuprojekti erilaisine seurantatöineen jatkuu
vuoteen 2005. Puolivälin väliraportti valmistuu ensi kesäksi.
Vesa Tiitisen mukaan tutkimuksissa on tähän mennessä ilmennyt myönteisenä
asiana esimerkiksi se, että muikku kutee yllättävän hyvin jopa aivan
maakunnan suurten metsäteollisuuslaitosten lähivesillä.
·Mutta sitten alkaa ravintokilpailussa kova pudotuspeli ja muikun samoin
kuin siian poikasten hävikki, Vesa Tiitinen kertoo.
Useasta Etelä-Karjalan pienemmästä rehevöityneestä vesistöstä roskakalastoa
on koetettu vähentää tehokalastuskampanjoilla. Tulokset ovat olleet
vaihtelevia. Tiitisen mukaan näistä kokeiluista on opittu ainakin se, että
kunnon tuloksiin pääsy edellyttää kalastukselta riittävää volyymia sekä
oikeaa ajoitusta. Otollista roskakalojen tehopyynnin aikaa näyttää olevan
esimerkiksi kalojen syksyinen parveiluaika.
Tutkijat aloittivat
syksyn troolaukset
Saimaan ja Vuoksen kalaston tarkkailuprojekti on työvoima- ja
elinkeinokeskuksen hyväksymä. Rahoituksessa on mukana alueen
suurteollisuus. Seurannassa on laaja valikoima tarkkailualueita
eteläisimmältä Saimaalta lähtien ja Kyläniemen pohjoispuolisille vesille
päätyen.
Työohjelmassa on muun muassa kalakantojen rakenteen yleistä tarkkailua,
tarkkojen saalistietojen keruuta sekä kalanäytteiden käsittelyä. Projektin
alussa kalatiheyksiä tutkittiin myös kaikuluotaimilla, ja sama toistuu
vertailuna loppuvaiheessa.
Projektin ulos päin näkyvistä töistä jatkuvinta ovat koetroolaukset. Niillä
tutkitaan muun muassa yksikesäisten muikun ja siian poikasten esiintyvyyttä
eri osissa eteläistä Saimaata. Troolauksia tehdään vuosittain
avovesikaudella kolmeen otteeseen.
Tämän syksyn troolaukset on aloitettu. Torstaina tutkija Aarno Karels
johdatteli troolaajat Joutsenon Tiurunselän tuulisenraikkaille vesille.
Tänään troolaajien on määrä siirtyä jatkamaan tutkimuksiaan Pulpinselälle.
Viime vuonna projektin koetroolaajat saivat saalista noin 2 800 kiloa.
Muikku ja siika olivat tärkeimmät saaliskalalajit lukumäärän sekä painon
suhteen.
MATTI VEIJALAINEN
Kuvateksti
Vesille. Kalastoseurantaa tekevät troolaajat lähtivät torstaina
syystyrskyisen Tiurunselän vesille.