ILPO LESKINEN
Etelä-Karjalassa on runsaasti piileviä ja hyödyntämättömiä voimavaroja.
Maakunnan sisältä löytyy mahdollisuuksia kaikkia hyödyttävään keskinäiseen
yhteistyöhön. Tätä mieltä on VTT:n erikoistutkija Timo Sneck, joka on
kirjoittanut Suomi 2020 -tutkimuksen tutkimusraportin. Tutkimus
julkistettiin tiistaina.
Sneck suosittelee raportissa, että Etelä-Karjala panostaa työvoiman
osaamisen parantamiseen. Koko työvoima tulisi kouluttaa nykyistä
vaativampiin työtehtäviin.
Maakunnan yksi keskeisin yhteistyömahdollisuus löytyy Sneckin mukaan siitä,
että Lappeenrannan tiedeyhteisön innovaatioiden avulla uudistetaan Imatran
ja Joutsenon teollista tuotantoa.
·Mitä tehokkaammin Imatran ja Joutsenon työvoimayritykset kykenevät
hyödyntämään Lappeenrannan teknologiaympäristöä, sitä paremmin tienataan
Imatralla ja sitä enemmän Lappeenrannan kehitysympäristö saa sisäistä
tilauskantaa.
·Lappeenrannan ja Imatran yhteistyötä ei ole hyödynnetty loppuun asti.
Tämä on Suomi 2020 -tutkimuksen tärkein viesti Etelä-Karjalalle, Sneck sanoo.
Yhteistyö
ylivoimatekijä
Etelä-Karjalan rakenteet tarjoavat nousun mahdollisuuksia Sneckin mielestä
monia muita alueita enemmän. Yhteistyön lisääminen on sellainen käyttämätön
resurssi, jota ei ole muilla alueilla.
·Yhteistyön lisääminen on ylivoimatekijä muihin alueisiin verrattuna.
Samalla alueen ulkoinen imago nousee itsestään ilman, että
kaupunginjohtajien tarvitsee sitä erikseen mainita.
Sneck korostaa, että Suomi 2020 -tutkimuksessa on käytetty esimerkkinä
Imatraa, mutta yhteistyön lisääminen pätee myös alueen maaseutukuntiin.
Nostettava kaikkien
ammattitaitoa
Etelä-Karjalan asukkaiden koulutustaso on maakuntien välisessä vertailussa
alhainen. Maakunnassa kannattaa Sneckin mukaan keskittyä työvoiman
taitotason merkittävään kohottamiseen.
Suomi 2020 -tutkimuksessa puhutaan työvoiman asteittaisesta porrasnostosta.
Tämä tarkoittaa Sneckin mukaan sitä, että työvoiman koulutustasoa
kohotetaan kautta linjan. Työelämässä mukana olevia koulutetaan entistä
vaativampiin työtehtäviin ja työttömiä koulutetaan nykyisiin työtehtäviin.
Koulutus on Sneckin mukaan järjestettävä harkitusti ja luontevasti siten,
että koulutukseen on halukkuutta ja koulutettavat näkevät koulutuksen hyödyt.
Etelä-Karjalassa voitaisiin työvoiman strategisella ohjauksella 5 000
tietoyhteiskunnan toisen sukupolven työpaikkaa vuoteen 2012 mennessä.
Omin voimin
hyvinvointiin
Suomi 2020 -tutkimuksen taustalla on tilanne, jossa alueet eivät voi
perustaa tulevaisuuden odotuksiaan tulonsiirtojen varaan, kun sekä EU-tuki
että kotimainen aluetuki vähenevät.
Tutkimuksessa on luotu jokaisella maakunnalle menestyspolku, joka johtaa
kansainvälisessä kilpailussa kestävään elinkeino- ja työllisyysrakenteeseen.
Tutkimuksessa sovellettiin ensimmäistä kertaa VTT:ssä kehitettyä ennakoivan
ohjannan mallia aluekehitykseen. Maakuntien ei tule mallin mukaan tule
jäädä odottamaan tulevia rakennemuutoksia vaan lähteä itse aktiivisesti
rakentamaan omia menestyspolkujaan.
Olennaista on Sneckin mukaan se, miten eri alueet tunnistavat oman alueensa
ominaispiirteet ja kehitettävät asiat.
Suomi 2020 -tutkimukseen ovat osallistuneet Kuntaliitto, maakuntien liitot,
sisäasiainministeriö, ympäristöministeriö sekä VTT.