Categories
Artikkelit

Etelä-Karjalan yrittäjien historia alkoi Viipurista 1943

Yrittäjien aluejärjestön historiikki kertaa 60-vuotisen järjestön vaiheet.

OUTI SALOVAARA

Mikäli Suomen ja maailman historia olisivat menneet toisin,

perjantai-iltana eteläkarjalaisten yrittäjät juhlisivat aluejärjestönsä

60-vuotisjuhlaa mitä todennäköisimmin Viipurissa. Nyt kuitenkin sadat

juhlivat Etelä-Karjalan yrittäjät ry:n jäsenet täyttävät Lappeenrannan

kaupungintalon Lappeenranta-salin ääriään myöten.

Juhlavuodeksi valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri ja toimittaja Aija

Käkelän kirjoittama yrittäjäjärjestön historiikki kertaa nykyisin

1 684-jäsenisen järjestön värikkäät vaiheet sotavuosien melskeistä

2000-luvulle.

Maakunnan yrittäjäjärjestö perustettiin Suomen yksityisyrittäjäin Viipurin

aluejärjestön nimellä Viipurin Pyöreän tornin luona sijaitsevassa

Pohjoismaiden Yhdyspankin talossa 3. päivänä lokakuuta 1943, sodan

loppuvaiheissa.

Hallitukseen valittiin yrittäjiä Viipurista, Lappeenrannasta,

Vuoskenniskalta, Lauritsalasta sekä Käkisalmesta. Se ehti kokoontua

Viipurissa vain neljä kertaa, ennen kuin kaupunki 1944 jäi Neuvostoliiton

puolelle.

Lappeenrantaan muutti sodan jälkeen 42 viipurilaista yritystä ja Imatralle

kymmenen.

1980-luvulla

edunvalvontajärjestöksi

Sodan jälkeen yrittäjäjärjestö keskitti toimintansa Lappeenrantaan, ja sen

toiminta laajeni nopeasti. Parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana

yritysneuvonnalle olisi ollut tarvetta, mutta siihen nuorella järjestöllä

ei ollut voimavaroja. Aluetta hallitseva suurteollisuus piti

pk-yrittäjyyden Etelä-Karjalassa vähäisempänä kuin muualla maassa.

1960-luku oli nousu- ja laskukausineen sekä devalvaatioineen yrittäjille

epävakaata aikaa. Aluejärjestö pyrki aatteellisen toiminnan kehittämiseen,

ja se sai enemmän painoarvoa -­ kysyttiinhän järjestön mielipidettä

esimerkiksi kaupungin liikekeskussuunnittelussa.

Liikealan työehtosopimus ja viisipäiväinen työviikko vuonna 1970

vaikeuttivat yrittäjien työaikajärjestelyjä ja nostivat palkkakustannuksia.

Yrittäjyyden kehnoksi koettua arvostusta yritettiin parantaa. ”Yrittäjästä

on tullut yhteiskunnan syöpäläinen”, kuvailtiin vuoden 1971

toimintakertomuksessa.

Vasta 1980-luvulla aluejärjestö alkoi Aija Käkelän mukaan olla

nykyisenkaltainen edunvalvontaorganisaatio. Myös maakunnallinen yhteishenki

virisi, kun Etelä-Karjalan kauppakamari ja yrittäjäjärjestö Einari Hatakan

puheenjohtajakaudella löysivät toisistaan yhteistyökumppanin.

1990 oli laman synkin vuosi, ja 1993 yrittäjäjärjestö nimesi kriisiryhmän

yrittäjien avuksi. Vuosikymmenen puolivälistä lähtien elämä alkoi jälleen

helpottaa.

Yrittäjäjärjestön elämää värittivät 1990-luvulla Venäjän rajan avautuminen

ja eteläkarjalaisten yrittäjien virinnyt Venäjän-kauppa. Aluejärjestön

yhteistyö Venäjä-konkari, vientiasiamies Ilkka Lampisen kanssa oli entistä

enemmän arvossaan.

Yrittäminen ei ole

koskaan helppoa

60-vuotishistoriikki paljastaa, että yrittäminen ei ole koskaan ollut

helppoa ja että jokaisella vuosikymmenellä on ollut omat ongelmansa.

Aija Käkelän mieleen on jäänyt iäkäs pitkän linjan yrittäjä, josta tämän

päivän yrittäjät puhuvat kunnioittaen·­·he eivät ole ollenkaan varmoja,

että olisivat samoissa oloissa selvinneet.

­·Tämä vanha yrittäjä puolestaan sanoo, että olisi kauheata olla nyt

yrittäjänä, Aija Käkelä toteaa.

Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Pekka Lattu pitää tärkeänä sitä,

että yhteiskunnassa todella voimallisesti aletaan edistää yrittäjyyttä.

­·Kaikki puhuvat yrittäjyydestä kauniisti, mutta kukaan ei ryhdy

yrittäjäksi, Lattu toteaa.

2000-luvun aluejärjestön tavoitteena on pk-yritysten merkityksen ja niiden

luomien työpaikkojen lisääminen sekä maakunnan muuttotappion katkaiseminen.

Juhlavuodelle 2003 on kaksi teemaa: yrittäjien ikääntyessä erittäin

ajankohtainen yritysten omistajavaihdosten onnistunut toteutus ja

peruskoulujen systemaattisen yrittäjyyskasvatuksen aloittaminen.

­·Me emme ole juurettomia. Toimintamme perustuu viipurilaiseen

lähtökohtaamme. Olkaamme niistä ylpeitä, Pekka Lattu viestittää

eteläkarjalaisille yrittäjille.

JUHA HILTUSEN ALBUMI

Kuvateksti

1950-luvun rautakauppa. Lappeenrannan Rautakaupassa maaliostoksilla olleita

asiakkaita palveli osastonhoitaja Martti Hämäläinen. ­- Kuvitusta 60 vuotta

eteläkarjalaista yrittäjyyttä -teoksesta.

Kirjoittaja:
Outi Salovaara