URPO LAANINEN
EU:n laajeneminen itään vaikuttaa myös kymmenen vuotta sitten
itsenäistyneiden entisten neuvostotasavaltojen politiikkaan ja talouteen.
Esimerkiksi Valko-Venäjän rajanaapureita ovat Puola ja Liettua
Ukrainalla ovat rajanaapureina uudet EU-maat Puola, Slovakia ja Unkari.
Raja-alueyhteistyöstä odotetaan talouskehityksen vauhdittajaa.
Itsenäisyydestään huolimatta entiset neuvostotasavallat eli IVY-maat
Baltiaa lukuun ottamatta harmonisoivat lainsäädäntöään. IVY-maiden
parlamenttien yhteinen, kunnallista itsehallintoa suunnitteleva komitea
tutustui perjantaina Suomen ja Venäjän väliseen raja-alueyhteistyöhön
Lappeenrannassa.
Komitean puheenjohtaja, Valko-Venäjän parlamentin jäsen Vladimir
Lukashevits kertoi, että Suomen kokemuksia raja-alueyhteistyöstä halutaan
käyttää hyväksi muuallakin. Siksi komitea halusi käydä Lappeenrannassa.
·Tutkimme teidän kokemuksianne ja käytämme niitä hyväksemme. Toivon, että
raja-alueyhteistyö laajenee edelleen.
Lukashevitsin johtama IVY-parlamenttien pysyvä komitea hyväksyi
raja-alueyhteistyöstä aloitteen, jota viedään eteenpäin eri maissa. Hän
itse johtaa lainsäädäntötyötä Valko-Venäjän parlamentin komitean
puheenjohtajana.
Lukashevits odotti paljon rajayhteistyöltä naapuriensa Puolan ja Liettuan
kanssa, jotka pääsevät uusina jäseninä hyötymään EU:n rahoituksesta.
Hän kertoi tulleensa valituksi IVY-parlamenttien näitä asioita käsittelevän
komitean puheenjohtajaksi paljolti siksi, että hän on pitkäaikainen
Valko-Venäjän kansanedustaja ja on toiminut kaupunginjohtajana Puolan
rajalla sijaitsevassa Volkovyskin kaupungissa.
Kuntien itsehallintoa ja raja-aluekysymyksiä käsittelevä komitea aloitti
kokouksensa torstaina Viipurista. Lappeenrannassa oli mukana yhdeksän
komitean jäsentä, Valko-Venäjän lisäksi Armeniasta, Ukrainasta,
Azerbaidzhanista, Kazakstanista ja Venäjältä.
Pikkukaupunkien
talous romahti
Kaukasuksella sijaitsevan Armenian parlamentin jäsen Amaiak Oganesian
kertoi värikkäästi, kuin neuvostovallan romahtaminen kymmenen vuotta sitten
tuhosi myös kaupunkien rakenteet.
Neuvostoaikana pikkukaupungit syntyivät usein Moskovasta johdetun ison
tuotantolaitoksen ympärille. Yleensä tehtaat palvelivat sotateollisuutta.
Esimerkiksi Viipuria pyöritti iso laivanrakennustelakka, joka toimii enää
vain 15-20 -prosenttisesti neuvostoaikaan verrattuna. Viipurin tapaisissa
Venäjän kaupungeissa muutos oli suuri, mutta Armeniassa ja muissa uusissa
maissa kaupunkien talous romahti täydellisesti.
·Kirjaimellisesti kaupungit halvaantuivat, tehtaat lopettivat yhtäkkiä ja
hallinto pysähtyi, Oganesian kertoi ja mainitsi esimerkkinä yhden Armenian
kaupungin, joka tyhjeni kokonaan, kun työtä ei enää ollut.
Oganesian totesi, että kommunistit yrittivät neuvostoaikana hävittää
maaseudun ja kaupungin rajan.
·En tiedä, miten he onnistuivat, mutta heidän jälkeensä reformien ja
demokratian ajajat onnistuivat täydellisesti. Tehtaiden halleihin
päästettiin karja, tehdastiloista tehtiin kanaloita ja rehusäilöjä.
Työkoneet vietiin metalliromuna muihin maihin, kuten Italiaan ja Turkkiin.
Hänen mukaansa ihmiset muuttivat suuriin kaupunkeihin, kuten Armeniassa
pääkaupunkiin Jerevaniin, jota entiset asukkaat eivät enää
tunnistaneet omaksi kaupungikseen.
Kun Moskovasta johdettu neuvostovalta ja komentotalous romahtivat, alueilla
valta siirtyi eri klaaneille. Kaupunkien talous on täydessä sekasorrossa.
Johtajiksi ei valita ammattitaitoisia ja päteviä virkamiehiä, vaan heidät
nimetään poliittisin perustein.
IVY-maiden parlamenttien jäseniä kiinnosti Lappeenrannassa erityisesti
kaupungin talous, verotusoikeus ja johtamisjärjestelmät.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Armenian esimerkki. Parlamenttiedustaja Amaiak Oganesian kertoi, miten
Armenian kaupungit tyhjenivät asukkaista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.