PERTTU PARJANEN
Juri Derjabin ehdottaa Karjalan palautuspuheiden tilalle läheisempää
yhteistyötä Suomen ja Venäjän raja-alueella.
Erikoislähettiläs, Venäjän tiedeakatemian Eurooppa-instituutin
Pohjois-Euroopan keskuksen johtaja ja entinen pitkäaikainen Neuvostoliiton
Suomen suurlähettiläs Derjabin on huolissaan Suomessa kiihtyneestä Karjalan
palautuskeskustelusta.
Toistaiseksi keskustelu ei ole ylittänyt Derjabinin mukaan Venäjällä
valtakunnallista uutiskynnystä. Derjabin toivoo, ettei se ylittäisikään.
·Karjalan takaisin vaatiminen tekee ainoastaan hallaa Suomen ja Venäjän
suhteille, Derjabin summaa.
·Vaatimukset eivät johda mihinkään muuhun kuin siihen, että Suomi-kuva
venäläisten mielissä muuttuu negatiivisemmaksi.
Huono ajoitus
Derjabinin mukaan Venäjän nykyisessä tilanteessa Karjalan takaisin
vaatiminen lähettää aivan erityisiä, Suomelle haitallisia viestejä.
·Venäjällä katsotaan helposti, että nyt kun Venäjä on heikko, suomalaiset
käyttävät tilannetta hyväkseen ja alkavat esittää aluevaatimuksia.
Derjabin korostaa lisäksi, että koska Venäjällä on tällä hetkellä ongelmia
muun muassa Kaukasuksella itsenäisyyttä vaativien alueiden kanssa, Karjalan
takaisin vaatiminen saa aikaan entistä suurempaa haittaa.
·Suomella on luotettavan naapurin maine. Se voi tahraantua, jos täältäkin
alkaa kantautua aluevaatimuksia samaan aikaan muiden rajakiistojen kanssa.
Derjabin sanoo, että sisäpoliittisesti asian esille ottaminen Venäjällä on
poissa laskuista, oli tilanne mikä tahansa.
·Yksikään presidentti tai hallitus tai poliitikko ei voi vakavasti edes
esittää palautuksen ottamista keskusteluun. Se ei ole poliittisesti
mahdollista kenellekään.
Mieluummin kuin mahdottomana pitämänsä Karjalan takaisin vaatimusten
jatkamista, Derjabin näkisi rajaseudun yhteistyön menevän entistä pidemmälle.
·Integraatio on päivän sana. Yhteistyössä on suuria mahdollisuuksia
molemmille osapuolille.
Katsoessaan pitkälle tulevaisuuteen hän näkee hyvinkin kiinteän yhteistyön
mahdollisuuksia.
·Manner-Euroopassa toimivat interreg-alueet ovat hyvä esimerkki
toimivasta, eri valtioiden rajaseutujen yhteistyöstä.
Derjabin sanoo, että pisimmälle viety malli voisi jopa olla sellainen,
jossa esimerkiksi sekä Venäjän että Suomen Karjaloilla olisi yhteinen
alueellinen paikallishallinto, ja jossa valtiot toimisivat ikään kuin
katto-organisaatioina kumpikin omilla puolillaan.
·Tietenkään se ei valitettavasti ole vielä mahdollista pitkään aikaan.
Suomi kuuluu Schengeniin, ja Venäjän vastainen raja on tätä nykyä EU:n
ulkoraja, Derjabin tarkentaa.
Matkalla todella läheiseen yhteistyöhön on monia suuria ongelmia.
Derjabinin mukaan yksi suurimmista kynnyksistä on Venäjän Aasian puoleisten
rajojen valvonta.
·Sieltä tulee läpi paljon huumeita ja laittomia siirtolaisia Venäjälle.
Rajavalvonta Venäjän Aasian puoleisilla rajoilla pitäisi Derjabinin mukaan
ensin saada kuntoon, ennen kuin on mahdollista edes harkita todella
läheistä raja-alueintegraatiota Suomen kanssa.
·Tasa-arvoinen yhteistyö ja kanssakäyminen on kuitenkin koko ajan
lisääntynyt raja-alueillamme. En näe mitään syytä, miksei kehitys olisi
samansuuntainen jatkossakin, Derjabin summaa.
PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Arka asia. Vaikka Juri Derjabin sanookin, että Karjalaa ei kannata vaatia
takaisin, hän ymmärtää hyvin niiden suomalaisten tunteet, joiden koti jäi
rajan taa.