URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan ydinaluekuntien johtajat ovat hyvin pettyneitä
Saimaankaupungin lykkääntymiseen, jota he joutuvat nyt selittelemään
maakunnan ulkopuolella. Kaikki yrittivät tosissaan ajaa kuntaliitosta
vuoden 2005 alusta.
Kuntajohtajat toivovat, että Lappeenrannassa, Imatralla ja Joutsenossa
tartutaan nyt tarmolla yhteistyöhankkeisiin. Selkeä päämäärä on edelleen
Saimaankaupunki.
·Jälkijunaanhan tässä jäädään, jos ei hirveän tosissaan lähdetä
liikkeelle, Imatran kaupunginjohtaja Tauno Moilanen sanoo.
·Pitkään näitä asioita ei voida veivata eikä loputtomasti selvittää ja
selvittää, vaan tarvitaan selkeitä päätöksiä. Nyt pitää siirtyä
aksön-vaiheeseen, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson painottaa.
·Päin helkkariahan tämä menee. Minusta tässä avataan taas pää
tyhjänpäiväiselle selvittelylle. Meillä ei enää riitä voimat tekemään näitä
jatkuvia selvityksiä, Joutsenon kunnanjohtaja Juhani Rautama tuskittelee.
Myös Tauno Moilasella on käynyt mielessä epäilys, että tällä yhteistyön
nimiin vannomisella on vain väistetty varsinainen kysymys.
Moilanen lähetti jo maakunnan päättäjille sähköpostiviestiä, jossa hän
ilmaisi pettymystään: Kun ei tullut takkia, tehdään liivit…vaiko
loppusalta tuluskukkaro, hän kirjoitti.
·Olin aika pettynyt, mutta mitäpä tuosta enää. Yhden yön se suomeksi
sanottuna harmitti.
Moilanen oli loppuviikolla tutustumassa Joensuun seudun yhteistyöhankkeisiin.
·Täällä on kyllä olo, että tämä jako kahteen on tullut Etelä-Karjalalle
muuten kalliiksi.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson joutui vastailemaan
innokkaille kyselijöille kuntaliiton hallituksen kokouksessa Helsingissä.
·Vastasin heille, että mielestäni prosessi jatkuu, ja sen selkeä päämäärä
on Saimaankaupunki.
Imatran ja Joutsenon hallitukset ottavat tänä iltana kantaa
Saimaankaupungin ohjausryhmän esitykseen tehostetun yhteistyön
verkkokaupungista ja yhteisten hankkeiden valmistelusta. Lappeenrannan
kaupunginhallitus hyväksyi jo viikko sitten yksimielisesti ohjausryhmän
esityksen, mutta Imatralla päätöksenteko on vaikeampi.
”Siperia opettaa
vielä kuntia”
Markku Andersson suosittelee epäileville tuomaille, että he menisivät
kuulostelemaan asioita Helsingin näkövinkkelistä.
·Ne näyttävät aika toisenlaisilta kuin sisältä Etelä-Karjalasta käsin.
Juhani Rautama haluaisi maakuntaan vahvan toimijan kahden kilpailevan
pesäkkeen sijasta.
·Tällä menolla kilpailemme itsemme hengiltä. Maakunta ei selviä
kriisistään ilman vahvaa keskusta. Kohta ei pärjää yksikään kunta.
Rautama ihmettelee, mikä itseisarvo on pitää kiinni kunnan itsenäisyydestä,
kun kenenkään voimavarat eivät jatkossa riitä.
Tauno Moilanen uskoo, että Siperia opettaa eli kuntatalouden kärjistyminen
pakottaa kunnat etsimään ihan oikeasti yhteistyömalleja taloudellisen
hyödyn saamiseksi.
·Kuntien talous on niin tiukoilla, että kaikki palvelujen
yhteistuotantomallit on otettava käyttöön nyt eikä viidestoista päivä.
Moilanen pitää erityisen rohkeina niitä Imatran valtuutettuja, jotka
kaatavat yhteistyön julkisesti.
·On aika kova päätös sanoa, että Vesivalo on korkea barrikadi.
”Elinkeinoyhtiö
on välttämätön”
Tauno Moilanen katsoo, että Saimaankaupungin ohjausryhmän esitykset
kymmenestä yhteistyön kärkihankkeesta on valittu lupaavimmista
palvelualueista, joilla voitaisiin päästä nopeasti eteenpäin. Yhtenä
kohtana on yhteinen elinkeinoyhtiö, joka lienee myös hankalin kysymys.
·Sen puuttuminen on ilmiselvä ongelma, mutta asia ei ratkea fuusioimalla
kaksi niin erilaista yhtiötä. Minusta elinkeinoyhtiö tarvitaan
ehdottomasti, mutta en pysty sanomaan, miten, Moilanen toteaa.
Myös Markku Andersson pitää elinkeinoyhtiötä yhtenä keskeisimmistä
hankkeista, muiden maakuntien mallin mukaan.
·Tietysti on mahdollista yhdistää elinkeinoyhtiöt. Kysymys on vain siitä,
mikä sen laajuus on.
Juhani Rautama on epäilevämpi, koska Lappeenrannan ja Imatran
elinkeinoyhtiöt ovat kuin eri planeetoilta. Joutseno on osakkaana molemmissa.
Rautama suhtautuu muutoinkin aika pessimistisesti kuntien uuteen
yhteistyösopimukseen, koska samat hankkeet ovat pyörineet vuosikausia
ydinaluekuntien esityslistalla ilman mainittavia tuloksia.
Markku Andersson kehottaa ottamaan oppia Etelä-Karjalan
koulutusyhteistyöstä, johon tähänastiset onnistumiset ovat painottuneet.
Hän mainitsee esimerkkeinä koulutuskuntayhtymän perustamisen, IB-lukion ja
Itä-Suomen koulun.
ES-ARKISTO/PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Tuskastuneet kuntajohtajat. Markku Andersson (vas.), Tauno Moilanen ja
Juhani Rautama haluavat nyt vauhtia kuntayhteistyöhön, kun Saimaankaupunkia
lykättiin.