ANNE KOTIHARJU
Asiakkailla on perässä pysyminen Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimen
muuttorumbassa. Sosiaalitoimessa fyysisten muuttojen pääperiaatteena on
keskittää perinteiset sosiaalipalvelut keskustaan Raastuvankadulle.
Lauritsalaan ja Sammonlahteen jää pelkät neuvontapisteet.
Terveyspuolella taas keskitetään hammashoitoa kolmeen pisteeseen eli
Armilaan, Sammonlahteen ja Lauritsalaan. Raatimiehenkadun ja Voisalmen
hammashoitolat lopetetaan.
Toinen iso lähiaikoina toteutuva muutos on lapsi- ja nuorisovastaanoton
muuttaminen Armilan sairaalassa tyhjentyneisiin osasto kakkosen tiloihin.
Niihin muuttaa myös pitkään odotettu kehitysvammapoliklinikka.
Sosiaalitoimen Raastuvankadun talosta on jo lähtenyt lokakuun aikana muun
muassa päivähoito ja velkaneuvonta. Vammais- ja vanhuspalvelut odottavat
lähtövuoroaan.
Muuttoruljanssi on nyt kuumimmillaan. Tavoitteena on, että tammikuun
puoleenväliin mennessä tarvittavat tilojen muutostyöt olisi tehty. Tekninen
lautakunta hyväksyi vastikään lapsi- ja nuorisovastaanottoa varten tehtävät
korjaustyöt Armilan osasto kahdelle. Hankkeen kustannusarvio on 183 393 euroa.
Samoin lautakunta hyväksyi Sammonlahden terveysaseman muutostyöt, joiden
kustannusarvio on 280 000 euroa. Armilan osaston muutostöiden aloittaminen
vaatii vielä sosiaali- ja terveyslautakunnan ja Sammonlahden terveysaseman
muutostyö taas kaupunginhallituksen aloitusluvan.
Uusi hallinto ja
johtajat sisäänajossa
Fyysisten muuttojen lisäksi toimialan hallinto uudistuu. Parhaillaan
ajetaan sisään uusia mielenterveyspalvelujen ja vanhuspalvelujen
vastuualueita. Vastuualueet on jo perustettu ja uudet organisaatiot
toimivat. Vanhuspalvelujen vastuualueen johtaja valittaneen ensi tiistaina.
Vielä selvittelyasteella sen sijaan on päivähoidon siirtäminen
sosiaalitoimesta koulutoimen alaisuuteen. Asiaa miettii toimikunta.
Kehitysvammapoliklinikan pitäisi aloittaa toimintansa talven kuluessa.
Toisen uutuuden, keskiasteen opiskelijoille tarkoitetun
opiskelijaterveydenhuollon pitäisi jo toimia. Virat yhtä lääkäriä
lukuunottamatta on täytetty, mutta tiloja ei noin 5·500 opiskelijaa
Lappeenrannassa ja Imatralla palvelevalle toiminnalle ole vielä löytynyt.
Nykyajan palvelutyötä kunnissa leimaavat myös lukuisat projektit, joita
Lappeenrannassakin riittää. Uudistus- ja kehittämishankkeisiin saadaan
ulkopuolista rahoitusta projektien avulla.
Talous ja tulevaisuus
ohjaavat muutosta
Lappeenrannan sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen löytää
sosiaalipalvelujen remonttiin useita syitä.
·Nyt puretaan alueellisia toimintoja ja keskitetään niitä keskustaan.
Yhtenä syynä tähän on se, ettei enää yksinkertaisesti saatu
ammattitaitoista henkilöstöä aluepisteisiin.
·Onhan tämä muutos hyvin perinpohjainen. Valtakunnallisestikin sosiaali-
ja terveystoimen järjestämistapa on murroksessa. Talousasiat painavat
nekin. Meillä on taustalla resurssityö, joka tahdittaa tätä kuviota.
Toimialan budjetti ylittyi useana vuotena. Jos jatkettaisiin entisellä
rakenteella, meno varmasti jatkuisi. Nyt haetaan iskevämpää palvelurakennetta.
Kosonen korostaa, että muutos tähtää tulevaisuuteen.
·Uskon, että etenkin vanhuspalveluissa riittää työsarkaa vielä tämänkin
savotan jälkeen runsaasti.
Lukuisia projekteja Kosonen ei kavahtaisi.
·Valtio tukee ja voi saada lisäksi EU-rahaa innovatiivisiin hankkeisiin.
Ulkopuolisista projektityö saattaa vaikuttaa siltä, että mennään mukaan
siihen, tähän ja tuohon. Näin ei ole. Hyvin tietoisesti ja tarkasti
jokainen projekti on perustettu perustehtävien tueksi.
Henkilöstö sopeutuu
hyvin ja huonosti
Muutos vaatii henkilöstöltä – asiakkaiden lisäksi – sopeutumiskykyä.
·Työnkuvat muuttuvat. Esimerkiksi sosiaalityössä otetaan käyttöön uudet
tehtävärakenteet ja tiimityö lisääntyy. Osa kokee muutoksen
mahdollisuutena, osalle se on hyvinkin vaikeaa. Eri palvelut verkostoituvat
entistä enemmän. Tämä prosessi on iso muutos myös työntekijän elämässä.
Ehkäisevän terveydenhoidon sekä lapsi- ja nuorisovastaanoton ylilääkäri
Outi Strid on hyvillään, kun vastaanotto pääsee isompiin tiloihin Armilan
sairaalaan osasto kakkoselle. Kehitysvammapoliklinikan saaminen ilahduttaa
sekin.
·Meidän toimintamme kannalta muutos on hyvä. Sitä en tiedä, onko se ihan
pohjimmainen ratkaisu (sairaalaosaston sulkeminen)ollut järkevää.
Hammashoidossa toimintojen keskittämistä ei vastusteta.
·Keskittämien on järkevää jo ajanvarauksellisista syistä, arvelee
hammaslääkäri Kari Vento.
Johtava lääkäri Timo Kohvakka arvelee, että Sammonlahden terveysaseman
kehittäminen saattaa auttaa myös lääkärinen saamisessa Lappeenrantaan. Kun
saadaan lisää vastaanottotiloja, se auttaa pienentämään lääkäreiden
vastuuväestöjä houkuttelevammiksi. Tavoitteena on pudottaa vastuuväestö
1 700:aan kun se on nyt yli 2 100.