ILKKA POHJALAINEN
Etelä-Karjala-instituutti tekee parhaillaan laaja-alaista analyysia
Kaukaan viime kesäisestä jätevesipäästöstä. Se ei rajoitu pelkkään
tapahtumaan, vaan varsinkin sen vaikutuksiin Kaukaan työyhteisöön ja koko
Lappeenrannan ja Saimaan alueen asukkaisiin.
Tutkimuksesta on saatu valmiiksi kronologia eli tapahtumien ajallinen
järjestys. Materiaalia on kerätty haastattelemalla muun muassa
kaukaalaisia, ranta-asukkaita, viranomaisia, koululaisia ja jopa
päiväkotilapsia. Kaikkiaan kyselyiden ja keskustelun kautta tutkimuksessa
on tähän asti ollut mukana 433 henkilöä.
Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: mikä meni vikaan, kuinka
vaikutusalueella eläneet ihmiset kokivat päästön ja sen vaikutukset, kuinka
tiedotettiin, tiedotusvälineiden suhtautuminen, kuinka päästö vaikutti
Lappeenrannan imagoon ja alueen ihmisten itseymmärrykseen, vaikutukset
Saimaan vesialueeseen ja sen ekologiseen tasapainoon sekä vaikutukset
Lappeenrannan ja sitä ympäröivien alueiden sosiaaliseen pääomaan.
Kyseessä on vuorovaikutusanalyysi, jossa haetaan vastausta kysymykseen:
Kuinka paljon yhteistä sosiaalista pääomaa valui Kaukaan jätevesien mukana
Saimaaseen?
Mittasuhteet
selvitetään
Jotta tutkimus ei jäisi pelkäksi suhtautumiskyselyksi, analyysiin liitetään
myös perusteellinen selvitys jätepäästön teknologisesta ja
luonnontieteellisestä todellisuudesta. Tämän tiedon avulla yritetään saada
selville tapahtuman ympäristövaikutusten todellinen suuruusluokka, sen
teknologiset mittasuhteet sekä laaditaan malli mahdollisen tapahtuman
toistumisen vaikutusten ennustamiseksi.
Tutkimuksen tavoitteena on tehdä syväanalyysi yhden teollisuusyhteisön
reaktioista yllättävään ympäristökatastrofiin. Tutkimus pyritään samaan
valmiiksi kesään 2004 mennessä.
Tavoitteena on myös kehittää toimintamalli, jonka avulla ehkä voidaan
hallita ympäristöön kohdistuvia riskejä ja sen seurauksia koko yhteisössä,
käyttäen yhteiskunnan ja toiminnan harjoittajan käytettävissä olevia keinoja.
Etelä-Karjala-instituutti on Lappeenrannan teknillisen yliopiston
erillislaitos. Instituutti toimii ja palvelee aloilla, jotka eivät ole
edustettuina yliopistossa.
UPM-Kymmenen Kaukaan sellutehtaalla Lappeenrannassa sattui kesäkuussa
jätevesipäästöjen sarja, jonka seurauksena oli suurin selluteollisuuden
päästö pariin vuosikymmeneen. Ongelmat johtuivat tehtaan ylösajon aikana
syntyneistä vaikeuksista.
Kaukaan Lappeenrannan tehtaat ovat onnistuneet merkittävästi pienentämään
Saimaan ympäristökuormitusta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tehtaan
alapuoliset vedet olivat pitkään pahoin pilaantuneita, mutta uusien
puhdistusmenetelmien ansiosta veden laatu oli parantunut ja vesistöä on
voitu käyttää jo moniin eri tarkoituksiin.
Tehdasta lähellä olevat saaret ja ranta-alueet ovat olleet suosittuja
virkistysalueita ja alueelle on muuttanut myös uutta pysyvää ja loma-asutusta.
Vesitilanteen nopea muutos sydänkesän aikana aiheutti voimakkaita
reaktioita asukkaiden keskuudessa ja loppukesä muodostui traumaattiseksi
myös tehtaalla. Päästö synnytti lukuisten tapahtumien sarjan, joka tulee
jatkumaan vielä kuukausia, instituutti arvioi.
Tapahtuma
koskettaa monia
Etelä-Karjala-instituutti päätti tapahtuman jälkeen käynnistää asiaa
koskevan tutkimuksen. Ympäristökatastrofista syntynyttä yhteiskunnallista
kriisiä on tutkittava monesta eri näkökulmasta ja monitieteellisillä
menetelmillä.
Ympäristökatastrofi ei ole vain ekologinen, teknologinen ja tuotannollinen
ongelma, vaan se koskettaa intiimisti vaikutusalueella asuvaa väestöä ja
yhteisöä.
Tapahtuman seurausten pelkkä luonnontieteellinen
teknillis-luonnontieteellinen tutkimus jättää osan seuraamuksista
analysoimatta. Vakava ympäristökatastrofi on aina haaste myös
ympäristölainsäädännölle ja sen valvonnalle.
Se on myös haaste sekä alue- että teollisuuspolitiikalle.
Syksyn ja alkutalven aikaan on alettu kerätä tietoa tapahtuman synnyttäneen
yhteiskunnallisen ongelmavyyhden avaamiseksi ja analysoimiseksi. Ihmisen
tuntemuksia on kartoitettu empiirisen aineiston avulla. Se koostuu
vapaamuotoisista teemahaastatteluista, kyselykaavakkein alueen asukkailta
ja koululaisilta hankituista materiaaleista sekä päiväkodeissa
esikoululaisille järjestetyistä keskustelutuokioista.
Haastateltaviksi valittiin keskeisiä henkilöitä tapauksen osalta
toimineista ryhmistä. Näitä ryhmiä olivat tehtaan edustajat, viranomaiset,
vesiensuojeluyhdistyksen ja tiedotusvälineiden edustajat sekä
asukasaktiivit vaikutusalueelta Lamposaaressa ja Vehkataipaleella.
Haastattelun runkona käytettiin jätevesipäästön kronologiaa ja jokainen
haastateltava sai myös arvioida muita asiassa toimineita tahoja.
Yhteensä haastateltavia oli 19 ja materiaalia kertyi noin 17 tuntia.
Vastaukset
nimettöminä
Lamposaareen ja Vehkataipaleelle jaettiin elokuussa lähes 130
kyselykaavaketta ja niitä palautettiin yhteensä 54 kappaletta.
Asukkailta tiedusteltiin heidän kantaansa muun muassa tehtaan,
viranomaisten ja tiedotusvälineiden toimintaan tapauksen osalta. Lisäksi
kyseltiin heidän reaktioitaan itse päätapahtumaan ja sitä seuranneeseen kohuun.
Palautuksen pyydettiin nimettöminä.
Nuorten ja lasten kokemuksia tutkitaan ympäristöonnettomuuksien yhteydessä
tuskin koskaan. Syksyllä tehtiin kyselytutkimus opettajien ohjauksessa
eräiden alakoulujen, yläkoulujen ja lukioiden viimeisten luokkien oppilaille.
Alakoulut olivat Kanavansuun, Muukonniemen ja Peltolan alakoulut. Yläkoulun
oppilaat olivat Lauritsalan, Kimpisen ja Sammonlahden kouluista. Lukion
kohderyhmät olivat Lauritsalan ja Kimpisen lukioista. Nimettömät
mielipiteet saatiin lähes 330 koululaiselta.
Kanavansuun, Luukkaan ja Pallon päiväkodeissa järjestettiin yhteensä
viidessä eri esikoululaisryhmässä keskustelutuokio vedestä ja sen
likaantumisen vaikutuksista sekä yleisesti että kesään liittyen.
Keskustelutuokiolla pyrittiin kuvien katselemisen avulla miettimään yhdessä
mitä puhdas vesi merkitsee ja kuinka sen likaantuminen voi vaikuttaa
jokaisen elämään.
Lapset saivat myös piirtää aiheeseen liittyvän kuvan. Vanhemmilta
pyydettiin lupa lasten osallistumiselle tutkimukseen.
ES-arkisto/MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Muisto. Ympäristötapahtumat vaikuttavat lapsiin yllättävän syvällisesti
Jere Kokki vietti kesäpäivää Lamposaaressa kotilaiturilla heinäkuussa 2003.