ANNE KOTIHARJU
Lappeenrannan kaupunki haluaa Linnoituksen Unescon maailmanperintölistalle.
Suomenlinna saisi Linnoituksesta seuraajan nykyisellä Suomen
maailmanperintölistalla.
Listalla on vain viisi kohdetta: Suomenlinnan lisäksi Verlan tehdasmuseo,
vanha Rauma, Sammallahden kylä Lapin kunnassa ja Petäjäveden kirkko.
Kaupunki katsoo, että tunnustuksella olisi erityisesti matkailullista
markkinointiarvoa.
Kaupungin mielestä Linnoituksen historiallisesti arvokas kulttuuriperintö
täydentää erinomaisella tavalla eteläisen Saimaan kiistatonta
luonnonperintöarvoa. Kaupunginhallitus päätti maanantaina esittää opetus-
ja ympäristöministeriölle, että Linnoituksen alue hyväksyttäisiin osaksi
Unescolle tehtävää maailmanperintöalue-esitystä. Valtioneuvosto käsittelee
ehdotukset Suomen maailmanperintökohteiksi ensi tammikuun aikana. Sen
jälkeen aielista menee Unescon käsittelyyn.
Kaupunki on yhdessä museoviraston kanssa entisöinyt ja vaalinut erityisellä
aktiivisuudella Linnoituksen vanhoja rakennuksia ja rakenteita.
Perintökohteeksi nimeäminen ei suoranaisesti edellytä kaupungilta
taloudellisia panostuksia eikä lisää toimintaan kohdistuvia rajoitteita.
Kaupungin suunnitelmissa on muutenkin jatkaa Linnoituksen vanhojen
rakennusten kunnostusohjelmaa. Kaupunki ja ortodoksinen seurakunta
omistavat Linnoituksen maa-alueet. Seurakunta yhtyy kaupungin esitykseen.
Kaupungin kehittämisyksikkö selvittää hankkeen taustaksi, että Itä-Suomen
kunnat ja metsähallitus ovat valmistelleet Pielisen ja Saimaan alueen
esittämistä Unescon maailmanperintökohteeksi. Saimaan alueelta esitetään
yhteensä liki 20 erillistä luonnon- ja kulttuuriperintökohdetta.
Taipalsaaren kunta on esittämässä Kyläniemeä ja sen läheisiä eteläisen
Saimaan selkävesiä listalle. Nyt Lappeenranta täydentäisi listaa vielä
Linnoituksella. Myös Saimaan vanhan kanavan valtion omistuksessa olevat
alueet voitaisiin sisällyttää osaksi maailmanperintökokonaisuutta.
Kyläniemen ja Linnoituksen alueet edustavat Saimaaseen liittyvää
omaleimaista Salpausselän harjumaastoa.