ILKKA POHJALAINEN
Etelä-Karjalan väestörakenne on ollut vanhimmasta päästä jo pitemmän aikaa, ja
ikärakennevaikutukset ovat aika kovia lähivuosina, luonnehti neuvotteleva
virkamies Ilkka Mella sisäministeriöstä. Hän on kirjoittanut raportin
maakuntien kehitysarvoista vuosille 2003 2020.
Siellä (Etelä-Karjalassa) on oltu aika realistisia väestönkehityksen suhteen,
tavoitteet ja peruskehitys eivät hirveästi poikkea toisistaan. Tavoiteura on
realistinen. Monissa maakunnissa tavoite ja trendikehitys poikkeavat paljonkin
toisistaan.
Luonnollinen väestönkasvu on Etelä-Karjalassa lievästi vähenevä. Kenties sen
takia ei tavoitettakaan ole laitettu kovin kasvuvoittoiseksi, Mella arveli.
Maakuntasuunnitelmissa arvioidaan työttömyyden laskevan ja työllisyysasteen
kasvavan erityisesti vuosina 20082015, jolloin suurten ikäluokkien
eläköityminen on suurimmillaan. Maakuntien tavoitelaskelmissa työpaikkoja
ennustetaan syntyvän vuoteen 2008 ulottuvana jaksona 100 000 lisää, jolloin
työllisyysaste ylittäisi 75 prosenttia vuonna 2020.
Maakunnat ounastelevat pitkällä aikavälillä työvoimapulaa, vaikka toistaiseksi
työttömyys ei tunnu hellittävän heikon talouskasvun takia. Tänä vuonna
talouskasvun arvioidaan jäävän 12 prosenttiin ja ensi vuonna ehkä 23
prosenttiin, jolloin työllisyys ei juuri muutu.
Tiedot käyvät ilmi sisäministeriön tuoreesta Maakuntien kehitysarviot 2003
2020 -raportista, jossa on esitelty vaihtoehtoina sekä maakuntasuunnitelmien
mukaisia tavoitelaskelmia, hieman maltillisempaa työllistävän kasvun uraa että
perusuran mukaista kehitystä.
Tavoitelaskelmien ongelmana tosin on, että useimmat maakunnat, erityisesti
Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa, ovat arvioineet väestönkasvunsa yläkanttiin.
Näiden arvioiden yhteissumma ylittää Tilastokeskuksen ennusteen noin 250
000:lla vuonna 2020.
Jotta maakuntien väestöennusteet toteutuisivat, olisi syntyvyyden noustava
viidellä prosentilla tai nettomaahanmuuton kasvettava nykyisestä noin 5 000:sta
lähes 14 000 henkilöön vuodessa. Eniten nettosiirtolaisuuteen on vaikuttanut
inkeriläisten paluumuutto Venäjältä, joka jatkuu jossain määrin edelleen.
Suurin osa maahanmuuton nettovoitosta on tullut Uudenmaan maakuntaan, liki 40
prosenttia vuosina 2001 2002. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan osuus on ollut
kymmenisen prosenttia sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan viisi prosenttia.
Mellan arvion mukaan maahanmuutto voi pitää Etelä-Karjalan väkiluvun ennallaan
tai se voi kääntyä jopa lievään kasvuun. Maakunnan omassa arviossa maahanmuuton
ei tosin uskota juuri nykyisestä lisääntyvän, mutta mahdollistahan se aina on.
Raportissa todetaan, että tärkeintä olisi tasapainottaa maan sisäistä
muuttoliikettä kasvukeskusten ja muiden alueiden välillä.
Myös työllistävän kasvun uralla arvioidaan päästävän 75 prosentin
työllisyysasteeseen vuonna 2020. Perusuralaskelmissa työllisten määrän taas
ennustetaan kasvavan enää Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa ja
työllisyysasteen yltävän noin 72 prosenttiin vuonna 2020.
Maakunnissa yleinen arvio on, että vuoteen 2015 mennessä 4345 prosenttia
vuoden 2000 työllisestä työvoimasta on poistunut työelämästä vanhuus- tai
työkyvyttömyyseläkkeelle. Osuus on korkein Etelä-Savossa (45 pros.) ja pienin
Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla (37 pros.)
Etelä-Karjalassa poistuma työelämästä on lähes Etelä-Savon tasoa, 44,5
prosenttia vuosina 2000 2015.
Tässä näkyy väestön ikärakenne, Mella toteaa.
Kun poistumat ovat näin suuria, avautuu uusia työpaikkoja lähes kaikissa
ammattiryhmissä ja alueilla. Perusuran arvio on, että vuosina 20002015
avautuisi valtakunnallisesti noin 900 000 työpaikkaa. Tavoiteuralla määrä on
1,1 miljoonaa ja työllistävän kasvun uralla miljoona työpaikkaa.
Kasvu hidastui
paperimaakunnissa
Pitkän noususuhdanteen 1994 2000 jälkeen tuotannon kasvu hidastui ja laski
alle prosentin vuonna 2001. Tämän jälkeen kasvu on pysynyt prosentin kahden
tasolla ja sen odotetaan voimistuvan vuonna 2004 noin kolmeen prosenttiin
Työttömyys ja työttömyysaste on toistaiseksi pysynyt lähes ennallaan, mutta jos
hidas kasvu jatkuu, näkyy se myös kasvavana työttömyytenä.
Tuotannon ja työllisyyden kasvun hidastuminen on tapahtunut kaikissa
maakunnissa, mutta eniten se on näkynyt toisaalta paperiteollisuuden
vientimaakunnissa (Etelä-Karjala, Lappi, Kymenlaakso) ja toisaalta uuden
teknologian kasvumaakunnissa (Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa),
raportissa todetaan.
Etelä-Karjalan omissa tavoitteissa työpaikkojen määrä teollisuudessa pysyisi
noin 14 000:ssa, kun se peruslaskelmissa laskisi 12 000:een. Siellä nähdään,
että teollisuus on peruskulmakivi ja sen työpaikkojen määrän pitäisi pysyä
ennallaan, Mella sanoi.