Categories
Artikkelit

Etelä-Karjala koettaa pitää kiinni väestöstä ja teollisuustyöpaikoista

Maahanmuuttajat pitävät yllä siedettävää väestökehitystä maakunnassa.

ILKKA POHJALAINEN

Etelä-Karjalan väestörakenne on ollut vanhimmasta päästä jo pitemmän aikaa, ja

ikärakennevaikutukset ovat aika kovia lähivuosina, luonnehti neuvotteleva

virkamies Ilkka Mella sisäministeriöstä. Hän on kirjoittanut raportin

maakuntien kehitysarvoista vuosille 2003 – 2020.

– Siellä (Etelä-Karjalassa) on oltu aika realistisia väestönkehityksen suhteen,

tavoitteet ja peruskehitys eivät hirveästi poikkea toisistaan. Tavoiteura on

realistinen. Monissa maakunnissa tavoite ja trendikehitys poikkeavat paljonkin

toisistaan.

– Luonnollinen väestönkasvu on Etelä-Karjalassa lievästi vähenevä. Kenties sen

takia ei tavoitettakaan ole laitettu kovin kasvuvoittoiseksi, Mella arveli.

Maakuntasuunnitelmissa arvioidaan työttömyyden laskevan ja työllisyysasteen

kasvavan erityisesti vuosina 2008–2015, jolloin suurten ikäluokkien

eläköityminen on suurimmillaan. Maakuntien tavoitelaskelmissa työpaikkoja

ennustetaan syntyvän vuoteen 2008 ulottuvana jaksona 100 000 lisää, jolloin

työllisyysaste ylittäisi 75 prosenttia vuonna 2020.

Maakunnat ounastelevat pitkällä aikavälillä työvoimapulaa, vaikka toistaiseksi

työttömyys ei tunnu hellittävän heikon talouskasvun takia. Tänä vuonna

talouskasvun arvioidaan jäävän 1–2 prosenttiin ja ensi vuonna ehkä 2–3

prosenttiin, jolloin työllisyys ei juuri muutu.

Tiedot käyvät ilmi sisäministeriön tuoreesta Maakuntien kehitysarviot 2003–

2020 -raportista, jossa on esitelty vaihtoehtoina sekä maakuntasuunnitelmien

mukaisia tavoitelaskelmia, hieman maltillisempaa työllistävän kasvun uraa että

perusuran mukaista kehitystä.

Tavoitelaskelmien ongelmana tosin on, että useimmat maakunnat, erityisesti

Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa, ovat arvioineet väestönkasvunsa yläkanttiin.

Näiden arvioiden yhteissumma ylittää Tilastokeskuksen ennusteen noin 250

000:lla vuonna 2020.

Jotta maakuntien väestöennusteet toteutuisivat, olisi syntyvyyden noustava

viidellä prosentilla tai nettomaahanmuuton kasvettava nykyisestä noin 5 000:sta

lähes 14 000 henkilöön vuodessa. Eniten nettosiirtolaisuuteen on vaikuttanut

inkeriläisten paluumuutto Venäjältä, joka jatkuu jossain määrin edelleen.

Suurin osa maahanmuuton nettovoitosta on tullut Uudenmaan maakuntaan, liki 40

prosenttia vuosina 2001 – 2002. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan osuus on ollut

kymmenisen prosenttia sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan viisi prosenttia.

Mellan arvion mukaan maahanmuutto voi pitää Etelä-Karjalan väkiluvun ennallaan

tai se voi kääntyä jopa lievään kasvuun. Maakunnan omassa arviossa maahanmuuton

ei tosin uskota juuri nykyisestä lisääntyvän, mutta mahdollistahan se aina on.

Raportissa todetaan, että tärkeintä olisi tasapainottaa maan sisäistä

muuttoliikettä kasvukeskusten ja muiden alueiden välillä.

Myös työllistävän kasvun uralla arvioidaan päästävän 75 prosentin

työllisyysasteeseen vuonna 2020. Perusuralaskelmissa työllisten määrän taas

ennustetaan kasvavan enää Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa ja

työllisyysasteen yltävän noin 72 prosenttiin vuonna 2020.

Maakunnissa yleinen arvio on, että vuoteen 2015 mennessä 43–45 prosenttia

vuoden 2000 työllisestä työvoimasta on poistunut työelämästä vanhuus- tai

työkyvyttömyyseläkkeelle. Osuus on korkein Etelä-Savossa (45 pros.) ja pienin

Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla (37 pros.)

Etelä-Karjalassa poistuma työelämästä on lähes Etelä-Savon tasoa, 44,5

prosenttia vuosina 2000 – 2015.

– Tässä näkyy väestön ikärakenne, Mella toteaa.

Kun poistumat ovat näin suuria, avautuu uusia työpaikkoja lähes kaikissa

ammattiryhmissä ja alueilla. Perusuran arvio on, että vuosina 2000–2015

avautuisi valtakunnallisesti noin 900 000 työpaikkaa. Tavoiteuralla määrä on

1,1 miljoonaa ja työllistävän kasvun uralla miljoona työpaikkaa.

Kasvu hidastui

paperimaakunnissa

Pitkän noususuhdanteen 1994 – 2000 jälkeen tuotannon kasvu hidastui ja laski

alle prosentin vuonna 2001. Tämän jälkeen kasvu on pysynyt prosentin – kahden

tasolla ja sen odotetaan voimistuvan vuonna 2004 noin kolmeen prosenttiin

Työttömyys ja työttömyysaste on toistaiseksi pysynyt lähes ennallaan, mutta jos

hidas kasvu jatkuu, näkyy se myös kasvavana työttömyytenä.

Tuotannon ja työllisyyden kasvun hidastuminen on tapahtunut kaikissa

maakunnissa, mutta eniten se on näkynyt toisaalta paperiteollisuuden

vientimaakunnissa (Etelä-Karjala, Lappi, Kymenlaakso) ja toisaalta uuden

teknologian kasvumaakunnissa (Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa),

raportissa todetaan.

– Etelä-Karjalan omissa tavoitteissa työpaikkojen määrä teollisuudessa pysyisi

noin 14 000:ssa, kun se peruslaskelmissa laskisi 12 000:een. Siellä nähdään,

että teollisuus on peruskulmakivi ja sen työpaikkojen määrän pitäisi pysyä

ennallaan, Mella sanoi.

Kirjoittaja:
Ilkka Pohjalainen