Haja-asutusalueiden kaivoista mitattu liiallisia fluoridiarvoja

ILKKA POHJALAINENEtelä-Karjalan vesilaitosten vesi ei ylitä talousvesien fluoridipitoisu

ILKKA POHJALAINEN

Etelä-Karjalan vesilaitosten vesi ei ylitä talousvesien fluoridipitoisuuksien terveyssuosituksia. Haja-asutusalueiden kaivoista sen sijaan on mitattu suosituksen moninkertaisestikin ylittäviä määriä muun muassa Joutsenossa ja Lappeenrannassa useissa kylissä. Muutama korkea lukema on löytynyt melkein joka kunnasta. Rautjärvi ja Parikkala eivät ole lääninhallituksen kyselyyn vastanneet, kertoi ylitarkastaja Irma Kanninen Etelä-Suomen lääninhallituksesta. Raportti fluoridipitoisuuksista valmistuu parin kuukauden kuluessa. Siinä ovat kyläkohtaiset tiedot.

Etelä-Karjalaa laajempi ongelma fluoridi on Kymenlaaksossa, jossa Kuusankosken, Iitin sekä Elimäen vesilaitokset ovat anoneen määräaikaista poikkeuslupaa ylittää laatuvaatimuksen fluoridipitoisuus. Raja on 1,5 milligrammaa litrassa.

Lääninhallitus korostaa, että tähän raja-arvoon ei ole turvamarginaalia, vaan tälläkin määrällä pienellä osalla väestöä esiintyy jo hampaissa laikkukiilteisyyttä.

Odottavien äitien, imeväisikäisten ja lasten ei tule käyttää vettä, jonka fluoridipitoisuus ylittää raja-arvon.

Jos pitoisuus on yli 2 mg/l, ei aikuisenkaan pitäisi juoda useiden vuosien ajan tällaista vettä, sillä runsas tällaisen veden nauttiminen saattaa aiheuttaa muutoksia hohkaluun rakenteessa ja lisätä luun murtumisherkkyyttä. Etelä-Karjalassa muutamasta kaivosta on mitattu jopa 6·­·7 milligrammaa litrassa.

Kannisen mukaan joissakin kunnissa odottaville äideille annetaan näytevesipurkki mukaan, johon voi ottaa tutkittavaksi kotikaivon vettä. Haja-asutusalueiden kaivon vesi kannattaa tutkituttaa joidenkin vuosien välein, ja Kannisen mukaan on tärkeää, että siitä tutkitaan muukin kuin bakteeripitoisuus. Suuret talousveden toimittajat ovat viranomaisvalvonnassa.

Fluoridi on samanlainen haitta kuin radon, se ei näy eikä maistu. Pitoisuuden saa selville ainoastaan mittaamalla.

Fluoridi tulee veteen maaperästä. Kymenlaaksossa korkeat pitoisuudet johtuvat muun muassa rapakivestä maaperässä. Kotitalouden voivat päästä eroon ongelmasta asentamalla erityisiä suodattimia.

Kirjoittaja:
Ilkka Pohjalainen