Kannas tärkeä reitti jääkauden jälkeiseen Suomeen

Kaksi asuinpaikkaa Heinjoella on ajoitettu 9 900 vuoden ikäisiksi. Kolmas voi olla vielä vanhempi.

ILPO LESKINEN

Lahden kaupunginmuseon tutkimusryhmä on löytänyt kättä pitempää

käsitykselle, jonka mukaan Suomeen on jääkauden jälkeen saapunut asutusta

Karjalankannaksen kautta.

Museo järjesti viime kesänä kolme pientä arkeologista kaivausta Heinjoella,

Viipurista itään. Kahdelta asuinpaikalta saatiin ajoitus. Kohteet

ajoitettiin 9 900 vuoden ikäisiksi eli Kannaksen vanhimmiksi.

Kolmannelta Tarhojenrannan asuinpaikalta puolestaan löydettiin piiesineitä,

jollaisia on tavattu Suomessa vain Joutsenon Kuurmanpohjasta ja Lahden

Ristolasta.

Kuurmanpohjan Saarenojan asuinpaikka on ajoitettu 10 600 vuoden ikäisiksi.

Tämä antaa olettaa, että Tarhojenranta voisi olla samaa ikäluokkaa.

Arkeologi Hannu Takala pitää tärkeänä, että kohteesta saadaan ajoitukseen

sopivaa materiaalia iän varmistamiseksi.

Lahden museon arkeologit löysivät kesällä 29 kivikautista asuinpaikkaa

Kannakselta. Vanhimmat kohteet on rantahistorian perusteella ajoitettu

lähes 11 000 vuotta vanhoiksi, kun Antrean verkon iäksi on saatu 10 400 vuotta.

MAAKUNTA sivu 7

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen