Lasten tarveharkintainen yksilöterapia on vaarassa loppua vuodenvaihteessa

Etelä-Karjalan kunnilla ei ole osoitettuna resursseja Kelan lopettaman rahoituksen korvaamiseksi, jos valtio ei tule apuun.

PERTTU PARJANEN

Yksilöterapian tarpeessa olevat alle 16-vuotiaat lapset uhkaavat jäädä

ilman tukea Etelä-Karjalassa vuodenvaihteessa. Kunnilla ei ole osoitettuna

resursseja korvaamaan Kelan lopettamaa, lasten ja nuorten

yksityissektorilta ostettua yksilöterapiatukea.

­·Tilanne on samanlainen varmasti koko maassa, Lappeenrannan

mielenterveyspalvelujen johtaja, ylilääkäri Teijamari Laasonen-Balk sanoo.

­·Kunnat eivät ole voineet valmistautua Kelan rahoituksen pois vetämiseen.

Se tuli kaikille yllätyksenä.

Laasonen-Balk ei osaa esittää mitään suoraa ratkaisua tilanteen

korjaamiseksi. ­·Nykyisiä työskentelytapoja joudutaan varmasti

tarkastelemaan vakavasti. Todennäköisesti tarvitaan radikaaleja muutoksia.

Kunnilla on laillinen velvollisuus tarjota palveluja, mutta rahaa ei ole.

­·Valtiokaan ei ole toistaiseksi tullut asiassa vastaan millään tavalla.

Tilanne on todella huolestuttava.

Laasonen-Balkin mukaan terapiatuen mahdollisella lakkauttamisella on synkät

seuraukset.

­·Monet psykiatriset ongelmat puhkeavat jo lapsena. Jos niitä ei saada

hoidettua silloin, nämä ihmiset jatkavat mielenterveyspalvelujen käyttäjinä

aikuisiällä. He syrjäytyvät ja kroonistuvat.

Laasonen-Balk korostaa myös humaania vastuuta hoidon järjestämiseksi.

­·Näillä lapsilla on oikeus hoitoon. Psykiatriset potilaat ovat yleensäkin

kaikkein heikoimmilla pitämään puoliaan. Ja lapset ovat tästä ryhmästä

kaikkein puolustuskyvyttömimpiä.

Sairaanhoitopiiri

toiveikkaampi

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikön johtaja,

ylilääkäri Antti Henttonen on kannanotoissaan varovaisempi.

­·Valtio harkitsee tällä hetkellä tukipolitiikkaansa. Asia on ymmärtääkseni

tällä hetkellä eduskunnassa käsiteltävänä.

Henttonen ei usko, että hoitoja voitaisiin kokonaan lakkauttaa.

­·Se merkitsisi sitä, että meidän toimintamallimme romuttuisivat.

Henttonen kertoo, että Etelä-Karjalassa on tällä hetkellä noin 55-­60

nuorta, jotka saavat terapiaa tarveharkintaisen tuen kautta.

­·Me olemme jatkuvasti tällä alueella yhteydessä heihin. Nämä ihmiset eivät

ole ryhmänä heitteillä.

Kirjoittaja:
Perttu Parjanen