TIINA PASANEN
Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto oli keskiviikkona Savitaipaleella
puheliaalla tuulella.
Puhetta riitti erityisesti liiton suurimman maksajan eli Lappeenrannan
jäsenmaksusta. Sanallisen arkun tyhjennettyä valtuutetut hyväksyivät
yksimielisesti Etelä-Karjalan liiton ensi vuoden talousarvion sekä
toimintasuunnitelman vuosille 2004-2006.
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti myös kuntien ensi vuoden
jäsenmaksuosuudet, kun kapinalippua hieman heilutelleet Lappeenrannan
edustajat asettuivat lopulta muiden kanssa yhteen ruotuun. Sen mukaan
maksuosuudet pienevät 1,3 prosentilla tähän vuoteen verrattuna.
Etelä-Karjalan liiton menot ovat ensi vuonna 1,52 miljoonaa euroa. Tästä
runsaat 1,47 miljoonaa euroa katetaan kuntien jäsenmaksuosuuksilla ja
toimintatuloilla. Budjetin 46 000 euron alijäämä tilkitään edellisvuosien
ylijäämillä.
Tiukkaa taloudenhoitoa
Budjetin alijäämän taustalla on Lappeenrannan aikomus leikata omaa
jäsenmaksuosuuttaan. Lappeenrannan kaupunginhallitus esittää maanantaina
kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle, että se budjetoi maakuntaliitolle ensi
vuonna 620 000 euroa.
Ilmaa jää 20 000 euroa, sillä maakuntavaltuuston hyväksymässä
talousarviossa Lappeenrannan osuudeksi on kirjattu 640 000 euroa. Summa on
yli 44 prosenttia Etelä-Karjalan kuntien tulouttamasta lähes 1,45 miljoonan
jäsenmaksupotista.
Demarien lappeenrantalainen ryhmäjohtaja Hannu Myyryläinen muistutti
kuntatalouden synkistä näkymistä. Yhteisöverouudistus kasaa päättäjien ylle
uusia uhkapilviä. Toteutuessaan uudistus roimisi julmasti eteläkarjalaisia
teollisuuspaikkakuntia.
·Meidän on nyt elettävä suu säkkiä myöten, siksi myös kuntayhtymien
maksuja on tarkasteltava tiukasti. Mitään toraa kaupungin ja maakuntaliiton
välille emme silti halua synnyttää.
Myös Antti O. Arponen (myö) ja Marjatta Laakko (kd.) selvittelivät
Lappeenrannan linjaa. Arponen epäili, onko suurimmalla maksajalla
riittävästi sananvaltaa maakunnallisessa päätöksenteossa.
·Meillä on 37 hengen maakuntavaltuustossa vain yhdeksän jäsentä. Imatralla
on valtuustossa kahdeksan edustajaa, mikä on suhteessa yhtä paljon kuin
heidän maksuosuutensa.
Imatralainen Aino Ylä-Jarkko (kok) ihmetteli naapurikaupungin napinaa.
·Jäsenmaksuista on päätetty liiton perussopimuksessa, joten turha niistä
on täällä nurista.
Ihmettelyä oli myös joutsenolaisen Erkki Lehtosen (kok.) äänessä. Hän
muistutti, että maksuosuus on suhteutettu kunnallisverokertymään.
·Lappeenrannan kunnallisverotulokertymä on paljon suurempi kuin muilla,
hän totesi.
Maakuntajohtaja Timo Puttonen huomautti, että Etelä-Karjalan kuntien
taloutta pyöritetään noin 420 miljoonan euron kokonaissummalla. Siitä
maakuntaliiton osuus on noin 0,3 promillea.
·Sillä ei taatusti ole järisyttävän suurta vaikutusta jäsenkuntien
taloudenhoitoon. En jaksa oikein ymmärtää koko keskustelua, Puttonen huokaili.
Maakuntatalo pelinappulana
Myyryläistä ei ilahduttanut Puttosen aiempi lausuma, jonka mukaan
maakuntaliitolla ei näissä oloissa ole varaa muuttaa uusiin toimitiloihin.
·Maakuntatalo on tärkeä työnimi rakennushankkeelle, jolla yritämme täyttää
linja-autoaseman jättämän aukon Lappeenrannan keskustassa. Tällaisia
letkautuksia ei tarvita. Sehän kuulostaa vähän siltä kuin olisi tikkari
viety suusta hiekkalaatikolla, Myyryläinen leukaili.
Puttonen kertoi puolestaan kuvailleensa julkisuudessa vain
maakuntahallituksessa käytyä keskustelua.
·Jos se kuulostaa tikkarin ottamiselta, niin anna ihmeessä tikkari
takaisin, hän jatkoi sanailua hymyillen.
Maakuntavaltuuston lappeenrantalainen puheenjohtaja Ilkka Massala (kok.) ja
maakuntahallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen (kesk.) Taipalsaarelta
lupasivat, että jatkossa yhteistyötä jäsenkuntien kanssa tiivistetään
budjetinvalmistelun aikana.
Kutilan kanava
herätti keskustelua
Valtuusto hyväksyi myös Etelä-Karjalan maakuntaohjelman vain muutamin
pienin korjauksin. Eniten keskustelua herätti Taipalsaari-liikettä
edustavan Matti Karhun esitys lisätä tekstiin maininta Kutilan kanavasta.
·Matkailuelinkeinon edistämisestä puhutaan paljon, mutta missä ovat teot,
hän peräsi.
Karhun mielestä kanavahanke ei etene, jos Etelä-Karjalan liitto ei seiso
virallisesti sen takana ·Eihän sitä voi noin vaan enää tässä vaiheessa
lisätä. Mie en edes tiedä, mistä on kyse, huudahti rautjärveläinen Aila
Repo (sd.)
Puttosen mielestä maakuntaohjelma ei pidä vesittää toivelistoilla.
·Niin kauan kun Kutilan kanavalle ei ole olemassa realistista rahoitusta,
sitä on ihan turha ottaa listalle. Sen sijaan asiaan voidaan hyvin palata,
kun valmistelemme seuraavaa ohjelmaa. Sinällään en usko, että kukaan
erityisesti vastustaisi kanavahanketta.
Useat edustajat pitivätkin Kutilaa tärkeänä, mutta eivät olleet halukkaita
lisäämään sitä enää tekstiin.
Keskustan ryhmäjohtajan, lemiläisen Jarmo Tölskin ehdotuksesta valtuutetut
pitivät lyhyen tuumaustauon. Kun ilmeni, etteivät ryhmät halua äänestää
Kutilasta, Karhu veti esityksensä pois.
·Maakuntahallitus ja virkamiehet pistävät asian varmasti korvan taakse,
lupasi puheenjohtaja Massala.
Päijänteen kanavalle
vihreää valoa
Myyryläinen otti esiin myös Savon liiton tuoreen esityksen
Päijänteen ja Saimaan yhdistävästä kanavasta.
·Meidän kannattaa sitä tukea, sillä se lopettaisi ainakin puheet Kymijoen
kanavasta.
Maakuntavaltuusto päätti yksimielisesti esittää maakuntahallitukselle, että
se ryhtyy valmistelemaan kannanottoa uudesta kanavasta.