HEIKKI SOPANEN
Nuijamaan Kontuun rakennetaan vesijohtoverkosto ehkä jo vuoden kuluttua.
Kontu on nostettu Lappeenrannan vesihuollon kehittämisohjelman kärkeen,
koska alueen asukkaat ovat innostuneita hankkeesta.
·Myös Partalan kylän alue voi saada verkostonsa aivan lähivuosina, koska
sielläkin asiasta ollaan innostuneita, Lappeenrannan vesilaitoksen johtaja
Hannu Mäkelä kertoo.
Kaupunki on laatinut uuden vesihuoltolain edellyttämän vesihuollon
kehittämissuunnitelman. Siinä kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston
ulkopuolella olevat alueet on pantu järjestykseen sen mukaan, kuinka
tärkeänä vesijohtoverkoston rakentamista alueelle pidetään.
Suunnitelma on tehty vuosille 2004-2015 ja siihen on listattu tusinan
verran alueita toteuttamisaikatauluineen. Ensimmäisinä toteutetaan
ympäristönsuojelullisesti ja terveydellisesti tarpeelliset hankkeet. Sen
lisäksi on huomioitu hankkeiden edullisuus.
Mäkelän mukaan huomioon on otettu myös alueiden asukkaiden kiinnostus
vesijohtoverkoston rakentamiseen. Kontu ja Partala ovat kärjessä juuri
tästä syystä.
Suunnitelma
on ohjeellinen
Vesihuoltolain edellyttämä kehittämissuunnitelma ja aikataulu ei sido
kuntaa. Suunnitelma aikatauluineen on ohjeellinen, ja se on tarkoitettu
suunnittelun välineeksi. Suunnitelma päivitetään valtuustokausittain tai
tarpeen mukaan useammin.
Kehittämissuunnitelmassa on kolmetoista kunnallisen verkoston ulkopuolista
kohdetta, joiden vesijohtoverkoston rakentamisen arvioidaan maksavan
yhteensä yli 7,5 miljoonaa euroa. Kaikkia alueita ei ole tarkoitus eikä
mahdollistakaan liittää kunnalliseen verkostoon.
·Alueet voivat liittyä yksityisiin verkostoihin tai niille rakennetaan oma
verkosto. Kontu esimerkiksi liittynee Etelä-Karjalan Jätehuollon
verkostoon, vesilaitoksen johtaja Mäkelä sanoo.
Osa verkostoista rakennetaan pääasiassa kaupungin rahoilla, mutta
rahoitusta kerätään myös verkostoon liittyjiltä. Pienempiin hankkeisiin voi
saada kunnan ja valtion tukea sekä myös EU-rahaa. Viime vuosina
haja-asutusalueiden vesihuoltoa on kehitetty monilla alueilla perustamalla
vesiosuuskuntia.
Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on myös maininta kuntien
välisen vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä.
Mäkelä painottaa, että suunnitelma ei varmasti toteudu laaditun kaltaisena.
Se on tehty, koska laki vaatii, ja käytäntö on sitten toinen asia.
Kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi kehittämissuunnitelman keskiviikon
kokouksessaan ja esittää, että myös kaupunginhallitus ja -valtuusto
hyväksyvät sen.
Suunnitelman verkostohankkeet
¤·Kourulanmäki-Myllymäki vuonna 2004. (492 000 euroa).
¤·Laihianranta ja Kontu vuonna 2005. (515 000 ja 396 000 euroa).
¤·Rutola-Märkälä vuonna 2006. (196 000 euroa).
¤·Perä-Tirilä ja Kalliokoski vuonna 2007. (225 000 ja 1 135 000 euroa).
¤·Vainikkala vuonna 2008. (918 000 euroa).
¤·Heimosilta vuonna 2009. (289 000 euroa).
¤·Lamposaari vuonna 2010. (266 000 euroa).
¤·Saikkola-Partala vuonna 2010. (820 000 euroa). Voi toteutua aiemmin.
¤·Hytti vuonna 2012. (1 243 000 euroa).
¤·Hanhijärvi vuonna 2014. (713 000 euroa).
¤·Haapajärvi vuonna 2015. (354 000 euroa).