PÄIVI VENTO
Köyhtyvistä ja viimein kuolevista kunnista vitsaillaan, että viimeinen
sammuttaa katuvalot lähtiessään. Tätä viisautta vasten Parikkalassa ei ole
huolta ei hätää, sillä vasta sytytettiin uusi valaistu pätkä kuntaan,
kuutostielle Parikkalan keskustan risteyksestä Särkisalmeen.
·Valoa on siis näkyvissä ihan konkreettisestikin, kunnan taloussihteeri
Unto Silvennoinen vitsaili kunnan ensi vuoden talousarviota esitellessään.
Ensi vuoden budjetti muotoutui 422 000 euroa alijäämäiseksi.
·Tilanne on erittäin kohtuullinen, kun ottaa huomioon positiivisen
vuosikatteen ja sen, että olemme pystyneet säilyttämään tuloveroprosentin
luvussa 17,5, mitä voidaan pitää erittäin kilpailukykyisenä myös
valtakunnallisesti, kunnanjohtaja Marjatta Pahkala totesi.
Silvennoinen, Pahkala ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg pitävät
tuloveroprosenttia hyvin merkityksellisenä tekijänä siinä vaiheessa, kun
ihmiset päättävät asuinpaikkakunnastaan.
·Ihmiset osaavat laskea, Parikkalan talouden johtoremmi muistuttaa.
Tuloveroprosenttia aiotaan tarkastaa seuraavan kerran vuoden 2007 alusta.
Taloussuunnitelmasta vuosille 2004-2006 voidaan lukea, että vuosikate on
kaikkina suunnitelmavuosina positiivinen. Vuoden 2004 vuosikate on 345 190
euroa eli 79 euroa asukasta kohden. Koska käyttöomaisuuden poistoja on yli
800 000 euroa, järjestelyerien jälkeen alijäämää jää 422 230 euroa. Vuonna
2005 alijäämää tulee olemaan 49 980 euroa ja vuosi 2006 tullee olemaan
74 260 euroa alijäämäinen.
·Ensi vuoden alijäämästä osa aiheutuu kertaluonteisista eristä kuten
palokaluston ylimääräisistä poistoista, joita on 73 000 euroa sekä
Sahanrannan pilaantuneiden maiden vaihtokustannuksista, niitä kertyy 85 000
euroa, Silvennoinen tarkentaa.
Marjatta Pahkala näkee Parikkalan talouden onnistuneen hoidon pohjaavan
valtuustokauden alussa laadituista erilaisista strategioista, joihin on
myös sitouduttu. Laadittu talousstrategia on kunnanjohtajan mielestä ollut
oikeaan osunut ja toimiva.
·Sitä noudattamalla olemme pystyneet säilyttämään palvelut hyvinä ja
laadukkaina.
Henkilöstön kohdalla tulee ensi vuoden alusta kaksi muutosta, jotka näkyvät
kunnan taloudenpidossa mutta eivät palvelutason muutoksena; lomitustoiminta
siirtyy Saarelle ja pelastustoiminta aluepelastuslaitoksen hoidettavaksi.
Myönteisiä
merkkejä
Marjatta Pahkala sanoo, että työllisyyden hoitamisessa Parikkalassa riittää
työtä. Parikkalassa työttömänä on 15,8 prosenttia työväestöstä, kun se koko
maassa on laskenut 10,8 prosenttiin.
Korkeasta työttömien määrästä huolimatta kunnassa on sellainen tuntuma,
että parempaan päin ollaan menossa.
·Merkittävä piristysruiske tulee olemaan Tokmannin uusi liiketila, joka
valmistuneen ensi syksynä. Ja olen esimerkiksi ymmärtänyt, että
Pariwoodilla pyyhkii ihan hyvin, Pahkala toteaa.
Ari Berg puolestaan totesi kuulleensa useammalta taholta, että yrityksiin
on palkattu lisää työvoimaa.
Kunta kantaa edelleen kortta elinkeinoelämän kekoon osallistumalla
projekteihin, joiden uskotaan synnyttävät työtä ja toimeentuloa. Kunta
laittaa elinkeinoelämän hankkeisiin ensi vuonna noin 140 000 euroa rahaa,
puolet enemmän kun tänä vuonna.
Väestölaskenta kertoo hyviä uutisia, sillä tämän vuoden lokakuun loppuun
mennessä kunnan väkimäärän vähennys on vain 29 henkeä, ja tästäkin joukosta
valtaosa luonnollista poistumaa.
Ensi vuoden investointeihin, joita ei siis toteuteta lainarahalla, kuuluu
kunnanviraston remontti. Hallintosiiven katto vuotaa useista
korjausyrityksistä huolimatta, nyt se remontoidaan kunnolla. Samalla
uusitaan ilmanvaihtoa ja lämmön talteenottoa, lattioista poistetaan
asbestia, huoneita siistitään ja huonejärjestelyjä järkeistetään.
·Tämä ei ole liity mahdolliseen kuntaliitokseen, Ari Berg huomauttaa.
·Harjulinna on suojeltu rakennus, ja sen korjaaminen on saanut siirtyä
taloutta tasapainottaessa. Mutta koska ei tätä koskaan purkaakaan voi,
parempi korjata nyt, Silvennoinen linjaa.