ANNE KOTIHARJU
Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiö tekee tänä vuonna tappiota
asiamies Vesa Matikaisen arvion mukaan 50 000-100 000 euroa. Säätiö toteaa
ensi vuoden toimintasuunnitelmassaan, että tämän vuoden huomattavan huonoa
tulosta on parannettava oleellisesti.
·Ei tämmöistä tappiota voi tulla toista vuotta peräkkäin. Se on itsestään
selvää. Ensi vuonna on pystyttävä vähintään nollatulokseen ja siitä sitten
on edelleen petrattava.
Säätiön ensi vuoden talousarvioon on kirjattu nollatulos tavoitteeksi.
Vuonna 1997 perustetun säätiön vuodet ovat olleet tappiollisia ja
voitollisia niin, että Matikaisen kuvailun mukaan ”kokonaisuutena jäädään
plussan puolelle”.
·Viime vuoden tulos on ollut noista vuosista paras. Tämän vuoden tulosta
painaa alas vanhan kylpylän peruskorjaus, joka on haitannut toimintaa.
Mitään muuta tekijää ei tuloksen putoamiseen löydy.
Kuluvan vuoden liikevaihto liikkunee kahden miljoonan euron kieppeillä.
Työkuntokeskuksen osuus liikevaihdosta on johtajaylilääkäri Heikki
Roilaksen aiemmin antaman arvion mukaan puolen miljoonan euron tuntumassa.
Ensi vuoden liikevaihdon pitäisi kasvaa jo sen ansiosta, että säätiön
taustayhteisö, Lappeenrannan kaupunki, ryhtyy ostamaan työterveyspalveluja
kylpyläsäätiön työkuntokeskuksesta noin tuhannelle työntekijälleen.
Ensi vuonna osakeyhtiöksi, Työkuntokeskus Oy:ksi, muuttuvan
työkuntokeskuksen asiakasmäärä nousee noin 50 prosentilla nykyisestä
2 000:sta 3 000:een. Muutenkin työterveystoiminnan pitäisi kasvaa.
Kuntoutus- ja kylpylätoiminta pysyy kuitenkin merkittävimpänä tuotteena,
vaikka veteraanikuntoutus väheneekin.
Vielä maalia
pintaan
Toukokuun puolivälissä alkaneen vanhan kylpylän remontin pitäisi
viimeisiltä osiltaankin valmistua vuodenvaihteen tietämissä. Koko vanha
kylpylaitos oli suljettuna kesäkuukausien aikana. Matikainen arvelee,etä
tammikuun aikana toiminta asettuu uomiinsa.
·Jo etukäteen tiedettiin, että remontti on hankala. Tiloja jouduttiin
vuokraamaan ulkopuoleltakin ja ottamaan hotellihuoneita muun toiminnan
käyttöön. Remontti aiheutti myös yksittäisiä menoeriä, laitehankintoja ja
muuta vastaavaa.
Kaupunki on varannut talousarvioesityksessään vielä 70 000 euroa ensi
vuodelle kylpylaitoksen ulkomaalaukseen.
Kylpyläsäätiö on kaupungin vuokralaisena kahdessa rakennuksessa. Kaupunki
vastaa peruskorjauksesta, johon on saatu myös EU-rahaa. Säätiö maksaa
kaupungille pääomavuokraa 150 000 euroa vuodessa.
Kaupunki ostaa säätiöltä työkykypalveluja ja on osarahoittajana erilaisissa
projekteissa.
Kun säätiö perustettiin, kaupunki luovutti sille peruspääoman lisäksi
käyttörahastoon noin puoli miljoonaa euroa sekä kalusteita ja laitteita
kirjanpitoarvoltaan niinikään puolen miljoonan euron arvosta.