TENHO TIILIKAINEN
Ruokolahden kunnan ensi vuoden talousarvio on vielä ensi ja todennäköisesti
myös seuraavan vuoden alijäämäinen. Runsaan 320 000 euron alijäämäisyys
pystytään kuitenkin kattamaan aiempien vuosien ylijäämillä, eikä kunta aio
ottaa ensi vuonna lisää velkaa.
Ruokolahden kunta oli käytännössä velaton vielä vuosituhannen vaihteessa,
mutta suuret investoinnit, ryhmäkoti, kirjasto ja Koivukeskus pakottivat
kunnan velanottoon. Velkaa on tällä hetkellä 930 euroa/asukas.
·Koivukeskuksen rakennuksiin otettujen lainojen korot ja kuoletukset on
tarkoitus hoitaa vuokratuloilla. Tämä ei kuitenkaan toteudu niin nopealla
aikataululla, kuin alunperin laskettiin, kunnanjohtaja Vesa Jäppinen
myöntää. Kunta on joutunut tarkistamaan Koivukeskuksen vuokria.
Vuokra alennetaan kahden vuoden ajan.
Ruokolahden kunnan vuosikate on ensi vuonna runsaat 340 000 euroa.
Vuosikate riittää kattamaan vain 35 prosenttia poistoista. Terveessä
taloudessa vuosikatteen pitäisi riittää kattamaan kaikki poistot ja
jättämään taskunpohjalle vähän jemmaankin.
Vesa Jäppinen ja Ruokolahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Risto
Nevalainen (kesk.) pitävät kunnan taloudellista tilannetta tiukkana, mutta
ei sellaisena, joka johtaisi palvelujen karsimiseen.
·Nykyiset palvelut säilyvät ja pystymme tarjoamaan myös uusia palveluja
muun muassa koululaisten iltapäivätoiminnassa. Tavoitteemme on, että vuonna
2006 talousarvio on jo ylijäämäinen, Risto Nevalainen summaa.
Asumiseen
satsataan
Kunnanjohtaja Vesa Jäppisen mielestä kunnassa tulee parin seuraavan vuoden
aikana varautua vuosikymmenen puolivälin jälkeen tapahtuviin suuriin
investointeihin, koulukeskuksen saneeraamiseen sekä liikuntahallin
rakentamiseen.
·Voi olla, että ainakin osa näistä investoinneista joudutaan toteuttamaan
velkarahalla. Ensi vuonna investoinneissa on selkeästi välivuosi,
investointeihin varataan runsaat miljoona euroa.
Asuminen on yksi ensi vuoden painopistealueista. Kymmenen asunnon
vuokratalo nousee Salosaarelle, senioriasuntojen ja osaomistusasuntojen
rakentamista pannan vireille. Rantayleiskaavan valmistuminen on piristänyt
selvästi rakentamista. Rakennuslupia on haettu selvästi aiempia vuosia enemmän.
Ensi vuoden merkittävin investointikohde on Käringinrannan asuntoalueen
kunnallistekniikka. Alueen teihin ja väyliin sekä vesihuoltoon uppoaa yli
510 000 euroa.
·Tavoitteena on, että asuntojen rakentamiseen päästäisiin Käringinrannan
alueella jo ensi vuoden puolella, Jäppinen sanoo.
Muita investointikohteita ovat muun muassa Teknologiakeskus Koivun
lisätilat ja Raudus Timberin sahatavaravarasto Koivukeskuksessa,
Ruokolahden ja Imatran välinen yhdysvesijohto sekä yksityisteitä korvaavien
katujen rakentaminen Huhtasenkylään. Huhtasenkylään on luvassa myös uusi
vedenottamo.
Myös kylien kehittämiseen satsataan aiempaa enemmän. Kehittämissuunnitelmat
ovat tekeillä Virmutjoella. Orilammella ja Utulassa. Ensi vuonna
kehittämissuunnitelmat laaditaan Äitsaaren, Vaittilan ja Tarkkolan
alueelle, Pohjalankilan kyläsuunnitelmaa on tarkoitus päivittää.
·Kunta on tehnyt myös päätökset laajakaistayhteyksien toteuttamisesta
haja-asutusalueella. Tavoitteena on, että vuonna 2005 käytännössä koko
kunta on laajakaistayhteyksien piirissä, Jäppinen kertoo.
Verotulojen kasvu
on ollut hidasta
Verotulojen kokonaispotti on Ruokolahdella ollut useiden vuosien ajan
hyvinkin samalla tasolla. Kunnallisveron lisäkertymän tuoman edun on syönyt
yhteisöverokertymän aleneminen.
·Parhaimmillaan kunta sai vuonna 1999 yhteisöveroa kolme miljoonaa euroa,
ensi vuonna kertymä on noin 600 000 euroa. Kiinteistöveron tuotto on meillä
suurempi kuin yhteisöveron, hallintojohtaja Helena Kosonen sanoo.
Kunnan menoista noin puolet kuluu tällä hetkellä henkilöstökuluihin.
·Toimintakulut ovat ensi vuoden talousarviossa 4,73 prosenttia suuremmat
kuin tämän vuoden alkuperäisessä talousarviossa sekä 1,85 prosenttia
suuremmat kuin syksyllä tarkistetussa tämän vuoden talousarviossa, Kosonen
vertaa.