Taipalsaaren ampuma-alueen kvartsipitoisuudet on tutkittu

Suojapoteroa tai juoksuhautaa kaivavat altistuvat kvartsille, mutta altistus on niin lyhytaikaista, ettei se aiheuta vaaraa.

TENHO TIILIKAINEN

Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos on tutkinut Maasotakoulun pyynnöstä

Taipalsaaren ampuma- ja harjoitusalueen pölypitoisuuksia maata

kaivettaessa. Erityisesti Maasotakoulua on kiinnostanut kaivupölyn

kvartsipitoisuudet.

Aluetyöterveyslaitoksen tutkimus on rinnakkaistutkimus laajalle

DDT-tutkimukselle, joka ampuma-alueelta on myös tehty. Siinä tutkimuksessa

Geologian tutkimuskeskus selvittää, kuinka paljon maastossa ja siellä

kasvavissa marjoissa ja sienissä on jäljellä vaarallista

DDT-torjunta-ainetta, jota alueelle levitettiin tonneittain vuonna 1959.

DDT-tutkimus valmistuu ensi vuoden alkupuolella.

Aluetyöterveyslaitoksen mukaan ampuma-alueen maaperässä on kvartsia

erityisesti soraharjanteilla. Kvartsipitoisuudet ovat varsin suuret.

Suojapoteroita tai juoksuhautoja kaivavat altistuvat työssään

kvartsipitoiselle pölylle, mutta aluetyöterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan

hengitettävän pölyn kvartsin pitoisuudet jäivät selvästi alle

työhygieenisten raja-arvojen. Tutkijoiden mukaan terveysriski on vähäinen,

koska altistumisaika ei ole kovin pitkä.

Hiekan hienopölyn sisältämä kvartsi on terveydelle haitallinen altiste,

joka voi aiheuttaa muun muassa silikoosin eli kivipölykeuhkon.

Tutkimusajankohtana Maasotakoulun ylilääkärinä toiminut

lääkintäeverstiluutnantti Markku Riihimäki, ei pidä kvartsipitoisuuksia

niin suurina, että ne vaarantaisivat varusmiesten terveyden.

­·Meitä on kiinnostanut myös alueelle levitetyn DDT-torjunta-aineen jäämät,

mutta nämä tutkimustiedot saamme käyttöömme vasta ensi vuoden alkupuolella,

Riihimäki kertoo.

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen