Karjala-lehti on ilmestynyt sadan vuoden aikana neljällä eri paikkakunnalla

Nykyinen heimolehti oli aikoinaan maan suurin maakunta-lehti. Karjalan heimon mukana se joutui evakkoon Viipurista.

ANTTI O. ARPONEN

Sanomalehti Karjalan ensimmäinen numero ilmestyi Viipurissa 1. päivänä

tammikuuta 1904. Karjala perustettiin ajamaan suomalaisten ja karjalaisten

etuja, taistelemaan Venäjän keisarin sortovaltaa vastaan.

Ensimmäisinä vuosinaan Viipurissa Karjala sai valtiovallalta varoituksia, sen

juttuja sensuroitiin ja se oli pari kuukautta lakkautettunakin.

Tämä oli kuitenkin vasta alkua lehden värikkäälle ja dramaattiselle

taipaleelle, joka tänään sata vuotta myöhemmin jatkuu Lappeenrannassa. Nykyisin

Karjala on kerran viikossa ilmestyvä karjalaisten heimolehti, edelleen Karjalan

ja karjalaisuuden asianajaja.

Viime vuosina Karjala on saanut julkisuutta toimiessaan ponnekkaasti

karjalaisten keskustelufoorumina. Neuvostoliiton kaaduttua 1990-luvun alussa

alkoi keskustelu luovutetun Karjalan mahdollisesta palauttamisesta Suomelle, ja

tässä keskustelussa Karjala-lehti on ollut aktiivisesti ja näkyvästi mukana.

Lehden entinen toimitalo Viipurin keskustassa on edelleen pystyssä ja monet

lehden tilaajista varmasti haluaisivat luovutetun Karjalan takaisin Suomelle ja

Karjala-lehden kotipaikaksi Viipurin.

Päätoimittaja sai

vankeustuomion

Karjalan linja on ollut aina isänmaallinen. Tsaarivallan viimeisinä vuosina

Karjalan toimitus oli Viipurissa jääkärivärväyksen keskuspaikka. Päätoimittaja

Anto Söderman sai vuonna 1912 kahdeksan kuukauden vankeustuomion majesteetin

loukkaamisesta eli silloisten sensuurimääräysten vastustamisesta.

Karjala on kokenut tsaarivallan painostuksen, kokenut Suomen

itsenäisyystaistelun ja valtiollisen vapauden ja joutunut sitten viime sotien

kurimukseen.

Karjala oli 1930-luvulla suurin Helsingin ulkopuolella ilmestynyt sanomalehti.

Sen levikki oli parhaimmillaan yli 40 000 ja levikkinumeroissa se voitti Turun

Sanomat ja tamperelaisen Aamulehden. Karjalaa suurempia olivat vain Helsingin

Sanomat, Uusi Suomi ja Hufvudstadsbladet.

Viipurissa Karjalalla oli lukuisia legendaarisia toimittajia: Kaarlo

Riukuniemi, Juho Meriläinen, kansanedustaja Kaapro Moilanen ja taiteilijat

Aarno Karimo ja Viljo Kojo

Maan suurin maakuntalehti joutui talvisodan taistelujen aikana 1940 evakkoon,

samalla tavalla kuin koko Karjalan heimo. Venäläisten pommikoneet tuhosivat

osan Karjalan toimitaloa ja lehtipainoa 18. helmikuuta 1940 ja lehden

ilmestyminen keskeytyi.

Viipurista evakkoon

ensin Helsinkiin

Talvisota päättyi 13. maaliskuuta ja jo viikkoa rauhanteon jälkeen Karjala

ilmestyi Helsingissä. Jatkosodan aikana 1941 Viipuri vallattiin takaisin

Suomelle ja Karjala tietysti ilmestyi taas kotikaupungissaan.

Sodassa kävi lopulta niin kuin kävi, Viipuri jäi itärajan väärälle puolelle

1944. Karjala-lehden oli taas palattava Helsinkiin. Tilaajat olivat kuitenkin

hajaantuneet ympäri Suomen, ja evakkolehden oli hankala löytää ilmoittajia

Helsingistä.

Sotien jälkeen Karjala teki kuolemaa parikymmentä vuotta. Se ei kuitenkaan

kuollut, vaikka sen omaisuus oli jäänyt Viipuriin.

Lehti siirtyi vuosiksi 1952–1955 Lahteen, missä oli paljon viipurilaisia. Joka

päivä ilmestyneelle sanomalehdelle ei kuitenkaan enää 1950-luvulla löytynyt

riittävästi tilaajia. Levikki putosi vuodesta toiseen. Evakkokarjalaiset

alkoivat tilata uusilla asuinpaikkakunnillaan sikäläisiä sanomalehtiä.

Vuonna 1956 Karjala palasi isiensä maille Karjalaan, se alkoi ilmestyä

Lappeenrannassa. Se fuusioitui ilmestymisensä lopettaneen Savo-Karjalan kanssa.

Karjala oli ensimmäinen ja edelleen ainoa suomalainen sanomalehti, joka on

ilmestynyt neljällä eri paikkakunnalla.

Elämä Lappeenrannassa näytti aluksi toivottomalta. Levikki putosi kaikkien

aikojen pohjalukemiin. Tilaajia oli vuonna 1958 enää 6 500. Yhtiön johtokunta

teetti konsultilla selvityksen yhtiön tilasta. Tulos oli: ”menee konkurssiin

muutamassa kuukaudessa”.

Uutislehdestä

tehtiin heimolehti

Karjalan päätoimittaja Lauri Arlo keksi kuitenkin pelastuksen. Kesällä 1958

Karjala muuttui sanomalehdestä kerran viikossa ilmestyväksi karjalaisten

heimolehdeksi.

Kustannukset pienenivät oleellisesti, toimitus sai selvän tavoitteen suunnata

työnsä karjalaisille ja karjalaisuudelle ja uusia tilauksia alkoi tulla. Jo

1960-luvun alkupuolella Karjalan levikki oli 25 000.

Lähes puoli vuosisataa Karjala on suunnattu evakkokarjalaisille ja heidän

jälkeläisilleen. Levikkiluvut pysyivät yli 20 000:ssa 1990-luvun alkupuolelle,

mutta sitten alkoi tilaajakunnan ikärakenne tuntua. Uusia tilauksia ei saatu

enää yhtä paljon kuin vanhoja poistui.

Karjala ilmestyy edelleen. Levikki on nykyisin noin 12 000. Talous on kunnossa.

Lehden kustantaja Karjalan Kirjapaino Oy jakaa vuosittain osinkoa

osakkeenomistajille.

Lappeenrantaan muutettuaan Karjala alkoi julkaista B-painosta Lappeenrannan

talousalueelle. Siitä kehittyi kaupunkilehti Etelä-Karjala, jonka yhtiö myi

pois vuonna 1980. Samalla lehtiyhtiö luopui omasta kirjapainosta. Myyntituotot

sijoitettiin kannattavasti ja siten luotiin pohja yhtiön ja lehden nykyiselle

hyvälle taloudelliselle tilanteelle.

Ensimmäisinä vuosinaan Karjala oli nuorsuomalaisten äänenkannattaja. Suomen

itsenäistyttyä ja puoluekartan muututtua Karjala ilmoittautui kokoomuksen

lehdeksi. Evakossa sota-aikana se julistautui sitoutumattomaksi ja on sitä

edelleen.

Paavolainen kolme

kertaa päätoimittajana

Karjalan päätoimittajina on ollut vuosisadan aikana useita tunnettuja

karjalaisia lehtimiehiä Erkki Paavolaisesta Jori Ilankoon ja Kaarlo Kytömaasta

Lauri Arloon. Kansanedustajana ja ministerinäkin toiminut Paavolainen

kutsuttiin päätoimittajaksi kolmeen eri vaiheeseen, aina vaikeuksia

selvittämään. Pitkäaikaisin päätoimittaja on ollut Onni J. Brummer, joka johti

lehteä suurina vuosina 1920–1944. Karjalan ainoa naispuolinen päätoimittaja on

ollut Kaisu Lahikainen 1989–1991.

Lehtiyhtiön ensimmäinen taloudenhoitaja oli tukkukauppias William Otsakorpi,

kuuluisa viipurilainen liikemies, joka tänäkin päivänä tunnetaan

nimikkosäätiöstään.

Yhtiön johtokunnassa on aina ollut nimekkäitä karjalaisia vaikuttajia, vuosien

varrella viisi ministeriä ja toistakymmentä kansanedustajaa. Viipurin

kaupunginjohtaja Arno Tuurna oli lehtiyhtiön hallituksessa 38 vuotta, siitä

puheenjohtajana 15 vuotta. Johtokunnan puheenjohtajana on vuodesta 1975 ollut

varatuomari Risto Piepponen.

Karjala-lehteä kustantavan yhtiön pääomistaja on Karjalaisen kulttuurin

edistämissäätiö. Lehden toimitilat sijaitsevat Karjalankulmassa Lappeenrannassa.

Kirjoittaja:
Antti O. Arponen