ANTTI O. ARPONEN
Sanomalehti Karjalan ensimmäinen numero ilmestyi Viipurissa 1. päivänä
tammikuuta 1904. Karjala perustettiin ajamaan suomalaisten ja karjalaisten
etuja, taistelemaan Venäjän keisarin sortovaltaa vastaan.
Ensimmäisinä vuosinaan Viipurissa Karjala sai valtiovallalta varoituksia, sen
juttuja sensuroitiin ja se oli pari kuukautta lakkautettunakin.
Tämä oli kuitenkin vasta alkua lehden värikkäälle ja dramaattiselle
taipaleelle, joka tänään sata vuotta myöhemmin jatkuu Lappeenrannassa. Nykyisin
Karjala on kerran viikossa ilmestyvä karjalaisten heimolehti, edelleen Karjalan
ja karjalaisuuden asianajaja.
Viime vuosina Karjala on saanut julkisuutta toimiessaan ponnekkaasti
karjalaisten keskustelufoorumina. Neuvostoliiton kaaduttua 1990-luvun alussa
alkoi keskustelu luovutetun Karjalan mahdollisesta palauttamisesta Suomelle, ja
tässä keskustelussa Karjala-lehti on ollut aktiivisesti ja näkyvästi mukana.
Lehden entinen toimitalo Viipurin keskustassa on edelleen pystyssä ja monet
lehden tilaajista varmasti haluaisivat luovutetun Karjalan takaisin Suomelle ja
Karjala-lehden kotipaikaksi Viipurin.
Päätoimittaja sai
vankeustuomion
Karjalan linja on ollut aina isänmaallinen. Tsaarivallan viimeisinä vuosina
Karjalan toimitus oli Viipurissa jääkärivärväyksen keskuspaikka. Päätoimittaja
Anto Söderman sai vuonna 1912 kahdeksan kuukauden vankeustuomion majesteetin
loukkaamisesta eli silloisten sensuurimääräysten vastustamisesta.
Karjala on kokenut tsaarivallan painostuksen, kokenut Suomen
itsenäisyystaistelun ja valtiollisen vapauden ja joutunut sitten viime sotien
kurimukseen.
Karjala oli 1930-luvulla suurin Helsingin ulkopuolella ilmestynyt sanomalehti.
Sen levikki oli parhaimmillaan yli 40 000 ja levikkinumeroissa se voitti Turun
Sanomat ja tamperelaisen Aamulehden. Karjalaa suurempia olivat vain Helsingin
Sanomat, Uusi Suomi ja Hufvudstadsbladet.
Viipurissa Karjalalla oli lukuisia legendaarisia toimittajia: Kaarlo
Riukuniemi, Juho Meriläinen, kansanedustaja Kaapro Moilanen ja taiteilijat
Aarno Karimo ja Viljo Kojo
Maan suurin maakuntalehti joutui talvisodan taistelujen aikana 1940 evakkoon,
samalla tavalla kuin koko Karjalan heimo. Venäläisten pommikoneet tuhosivat
osan Karjalan toimitaloa ja lehtipainoa 18. helmikuuta 1940 ja lehden
ilmestyminen keskeytyi.
Viipurista evakkoon
ensin Helsinkiin
Talvisota päättyi 13. maaliskuuta ja jo viikkoa rauhanteon jälkeen Karjala
ilmestyi Helsingissä. Jatkosodan aikana 1941 Viipuri vallattiin takaisin
Suomelle ja Karjala tietysti ilmestyi taas kotikaupungissaan.
Sodassa kävi lopulta niin kuin kävi, Viipuri jäi itärajan väärälle puolelle
1944. Karjala-lehden oli taas palattava Helsinkiin. Tilaajat olivat kuitenkin
hajaantuneet ympäri Suomen, ja evakkolehden oli hankala löytää ilmoittajia
Helsingistä.
Sotien jälkeen Karjala teki kuolemaa parikymmentä vuotta. Se ei kuitenkaan
kuollut, vaikka sen omaisuus oli jäänyt Viipuriin.
Lehti siirtyi vuosiksi 19521955 Lahteen, missä oli paljon viipurilaisia. Joka
päivä ilmestyneelle sanomalehdelle ei kuitenkaan enää 1950-luvulla löytynyt
riittävästi tilaajia. Levikki putosi vuodesta toiseen. Evakkokarjalaiset
alkoivat tilata uusilla asuinpaikkakunnillaan sikäläisiä sanomalehtiä.
Vuonna 1956 Karjala palasi isiensä maille Karjalaan, se alkoi ilmestyä
Lappeenrannassa. Se fuusioitui ilmestymisensä lopettaneen Savo-Karjalan kanssa.
Karjala oli ensimmäinen ja edelleen ainoa suomalainen sanomalehti, joka on
ilmestynyt neljällä eri paikkakunnalla.
Elämä Lappeenrannassa näytti aluksi toivottomalta. Levikki putosi kaikkien
aikojen pohjalukemiin. Tilaajia oli vuonna 1958 enää 6 500. Yhtiön johtokunta
teetti konsultilla selvityksen yhtiön tilasta. Tulos oli: ”menee konkurssiin
muutamassa kuukaudessa”.
Uutislehdestä
tehtiin heimolehti
Karjalan päätoimittaja Lauri Arlo keksi kuitenkin pelastuksen. Kesällä 1958
Karjala muuttui sanomalehdestä kerran viikossa ilmestyväksi karjalaisten
heimolehdeksi.
Kustannukset pienenivät oleellisesti, toimitus sai selvän tavoitteen suunnata
työnsä karjalaisille ja karjalaisuudelle ja uusia tilauksia alkoi tulla. Jo
1960-luvun alkupuolella Karjalan levikki oli 25 000.
Lähes puoli vuosisataa Karjala on suunnattu evakkokarjalaisille ja heidän
jälkeläisilleen. Levikkiluvut pysyivät yli 20 000:ssa 1990-luvun alkupuolelle,
mutta sitten alkoi tilaajakunnan ikärakenne tuntua. Uusia tilauksia ei saatu
enää yhtä paljon kuin vanhoja poistui.
Karjala ilmestyy edelleen. Levikki on nykyisin noin 12 000. Talous on kunnossa.
Lehden kustantaja Karjalan Kirjapaino Oy jakaa vuosittain osinkoa
osakkeenomistajille.
Lappeenrantaan muutettuaan Karjala alkoi julkaista B-painosta Lappeenrannan
talousalueelle. Siitä kehittyi kaupunkilehti Etelä-Karjala, jonka yhtiö myi
pois vuonna 1980. Samalla lehtiyhtiö luopui omasta kirjapainosta. Myyntituotot
sijoitettiin kannattavasti ja siten luotiin pohja yhtiön ja lehden nykyiselle
hyvälle taloudelliselle tilanteelle.
Ensimmäisinä vuosinaan Karjala oli nuorsuomalaisten äänenkannattaja. Suomen
itsenäistyttyä ja puoluekartan muututtua Karjala ilmoittautui kokoomuksen
lehdeksi. Evakossa sota-aikana se julistautui sitoutumattomaksi ja on sitä
edelleen.
Paavolainen kolme
kertaa päätoimittajana
Karjalan päätoimittajina on ollut vuosisadan aikana useita tunnettuja
karjalaisia lehtimiehiä Erkki Paavolaisesta Jori Ilankoon ja Kaarlo Kytömaasta
Lauri Arloon. Kansanedustajana ja ministerinäkin toiminut Paavolainen
kutsuttiin päätoimittajaksi kolmeen eri vaiheeseen, aina vaikeuksia
selvittämään. Pitkäaikaisin päätoimittaja on ollut Onni J. Brummer, joka johti
lehteä suurina vuosina 19201944. Karjalan ainoa naispuolinen päätoimittaja on
ollut Kaisu Lahikainen 19891991.
Lehtiyhtiön ensimmäinen taloudenhoitaja oli tukkukauppias William Otsakorpi,
kuuluisa viipurilainen liikemies, joka tänäkin päivänä tunnetaan
nimikkosäätiöstään.
Yhtiön johtokunnassa on aina ollut nimekkäitä karjalaisia vaikuttajia, vuosien
varrella viisi ministeriä ja toistakymmentä kansanedustajaa. Viipurin
kaupunginjohtaja Arno Tuurna oli lehtiyhtiön hallituksessa 38 vuotta, siitä
puheenjohtajana 15 vuotta. Johtokunnan puheenjohtajana on vuodesta 1975 ollut
varatuomari Risto Piepponen.
Karjala-lehteä kustantavan yhtiön pääomistaja on Karjalaisen kulttuurin
edistämissäätiö. Lehden toimitilat sijaitsevat Karjalankulmassa Lappeenrannassa.