ANTTI O. ARPONEN
Karjala on ollut tuhat vuotta sotatantereena aina vähän väliä. Suomen ja
Venäjän rajalinja on kulkenut milloin mistäkin vuosisatojen aikana, mutta
erityisen traagisesti se kosketti täkäläisiä Uudenkaupungin rauhassa 1721.
Tuolloin raja vedettiin Virolahdelta Säkkijärven, Nuijamaan ja Lappeen kautta
kautta kohti pohjoista. Talvisodan jälkeen keväällä 1940 Moskovan rauhassa
päädyttiin suunnilleen samaan linjaan.
Lions Club Nuijamaa on pyrkinyt selvittämään Uudessakaupungissa 1721
allekirjoitetun rauhan rajan paikan ja säilyneet merkit entisen Nuijamaan
kunnan alueella. Samalla olemme selvittäneet ne rintama- ja rajalinjat, jotka
viime sotiemme aikana aiheuttivat mielipahaa ja seikkailuja Neuvostoliiton
joukkojen saatua käskyn edetä tälle vanhalle rajalinjalle keväällä 1940, kertoo
Heikki Piiparinen.
Piiparinen on puheenjohtajana Nuijamaan leijonien perustamassa
rajamerkkitoimikunnassa, joka viime vuoden aikana tutustui perusteellisesti
Nuijamaan metsiin ja siellä oleviin rajamerkkeihin.
Rajamerkit saatu
peruskarttaan
Tunnetut Uudenkaupungin rauhan rajamerkit on paikannettu ja merkitty nykyisiin
peruskarttoihin. Raja merkittiin rauhaa seuranneena kesänä 1722 varmasti
aikalaisten mielestä tarkasti, mutta vuosisatojen kuluessa tarkasta
rajalinjasta on välillä oltu monta mieltä.
Tiedot rajalinjasta ja uskomukset rajamerkeistä eivät ole olleet
paikkakuntalaisillekaan yksimielisiä. Piiparinen tietää, että esimerkiksi
Rapattilassa rajan on arveltu menneen Sorostinmäeltä, mutta sotien jälkeen
löydettyjen merkkien perusteella rajalinja arveltiin toiseen paikkaan ja nyt on
olemassa jo kolmaskin vaihtoehto.
Rajamerkkeihin kuulunut niin sanottu Juvakkalan kivi on myös saattanut siirtyä
alkuperäiseltä paikaltaan esimerkiksi metsäautotietä tehtäessä.
Lappeenrannan alueella tunnetuimmat Uudenkaupungin rauhan rajamerkit ovat
Marttilan Riikinrajakalliossa ja Konnussa.
Uudessakaupungissa 30. elokuuta 1721 solmittiin rauhansopimus Ruotsin ja
Venäjän kesken. Se päätti vuodesta 1700 Pohjois- ja Itä-Euroopassa jatkuneen
Suuren Pohjan sodan. Ruotsi oli hävinnyt sodan ja se menetti suurvalta-asemansa
Euroopassa.
Kevään 1940
muistaa vielä moni
Myöhemmin raja siirtyi useaan kertaan, mutta Suomen ja Neuvostoliiton
talvisodan rauhanneuvotteluissa maaliskuussa 1940 Stalin määräsi tulevaksi
rajalinjaksi suunnilleen vanhan Uudenkaupungin rauhan rajan. Suomi menetti
Karjalan.
Rajatoimikuntamme jäsenistä Seppo Ravantti on tutkinut jo aikaisemmin
Moskovan rauhan rajankäyntiä. Kevään 1940 tapahtumista on elossa vielä paljon
ihmisiä ja olemme keränneet siihen liittyvää muistitietoa, kertoo Piiparinen.
Moskovan rauha solmittiin 13. maaliskuuta 1940 ja käytännössä rajalinja
merkittiin seuraavana keväänä. Rajankäyntiin liittyy monta dramaattista ja
traagista tapahtumaa.
Nuijamaalla ongelmallisin oli Konnun kylä. Muutama vuosi sitten ilmestyneen
kyläkirjan nimi kertoo oleellisen: ”Kontu, kolmasti halkaistu kylä”.
Konnussa kuten monessa muussakin kylässä rajalinja vedettiin venäläisten
määräyksestä läpi kylien niin, että monella talollisella osa maista ja
rakennuksista jäi Suomen ja osa Neuvostoliiton puolelle.
Nuijamaan leijonat ovat kirjanneet muistiin useita historiallisia tapahtumia.
Rajankäynnistä
monta tarinaa
Maiden rajavaltuutetut tulivat kahville Yrjölän taloon. Vanhaemäntä Mari Yrjölä
oli huonolla tuulella. Venäläinen upseeri huomasi sen ja kysyi syytä tulkin
välityksellä. Emäntä selitti, että talo ja muut rakennukset olivat palaneet,
metsää ja peltoa jää paljon rajan taakse ja juuri uusittu riihikin näyttää nyt
jäävän rajan väärälle puolelle.
Venäläinen upseeri mietti hetken, napsutteli sormillaan pöytää ja sanoi sitten,
että raja siirretään riihen toiselle puolelle. Yrjölän vanhaemäntä oli
siirtänyt valtakunnan rajaa.
Tarina kertoo senkin, että suomalaiset sotapoliisit polttivat vahingossa
osuusliikkeen myymälän ja venäläiset luulivat suomalaisten alkaneen polttaa
talojaan.
Sen perusteella he Suikissa tulivat selvästi pidemmälle kuin alkuaan luultiin.
Rajalinjassa on useita mutkia. Niille on vuosien varrella etsitty selityksiä ja
kansanperinteessä onkin monta tarinaa. Esimerkiksi aivan rajalla Keskisaaressa
asuva mestarihiihtäjä Martti Lautala ei kuitenkaan tiedä, miksi heidän talonsa
kohdalla rajassa on mutka.
Rajan merkitsemisen jälkeen itäpuolelle jääneille alueille ei saanut mennä.
Uuno Kirsi ja Väinö Koskimies lähtivät keväällä 1940 katsomaan salaa
kotitalojaan Kotolan kylään. Kumpaakaan ei ole sen jälkeen näkynyt.
HEIKKI PIIPARINEN
Kuvateksti
Paikka kartalle. Uudenkaupungin rauhan rajan paikka Konnun kylässä merkittiin
viime marraskuussa kartalle vuonna 1722 kiveen hakattujen merkintöjen
perusteella. Rajakiveä tutkimassa kartoittaja Jorma Heikkilä
maanmittaustoimistosta ja Lions Club Nuijamaan rajamerkkitoimikunnan jäsen
Reijo Takala.