PERTTI VAHERKYLÄ
Etelä-Karjalan maataloudessa tilojen lukumäärän väheneminen näyttää
hidastuneen edellisistä vuosista. Viime vuonna tilaluku putosi 27:llä kun
edellisenä vuonna vähennystä oli vielä 40 tilaa. Samalla kun tilojen määrä
on jatkanut vähenemistään on tilojen keskipeltoala kasvanut.
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen maaseutuosaston osastopäällikkö Tuula
Säynätmäki katsoo kehityksessä tapahtuneen vinoutumaa siten, että kehitys
on johtamassa kasvinviljelyvaltaisempaan suuntaan. Kotieläinrakennuksiin
investoidaan nyt hyvin vähän.
·Näyttää siltä, että mitä enemmän sukupolvenvaihdoksia tehdään tämä suunta
kasvaa. Karjatalouspuolta pitäisi jollain tavalla kannustaa. Lypsykarjojen
koko on kyllä kasvanut pinta-alojen kasvun kanssa, mutta jatkajat
valitsevat ehkä liiankin usein viljelyn.
Sukupolvenvaihdoksia tehtiin Etelä-Karjalassa viime vuonna 15 tilalla.
Yhteensä tavoitteena Kaakkois-Suomessa oli 70 vaihdosta, mutta niitä
toteutui vain 40. Edellisenä vuonna sukupolvenvaihdoksia tehtiin 68.
·Tällä hetkellä sukupolvenvaihdoshakemuksia on hyllyssä odottamassa 16
hakemusta, rahoitusehdot tulevat muuttumaan melko radikaalisti ja tuki
tulee nuorille viljelijöille kasvamaan, lisää Säynätmäki.
Tilojen väheneminen tulee kuitenkin lähitulevaisuudessa taas kiihtymään,
sillä Säynätmäen mukaan ikääntyneiden viljelijöiden määrä on suhteellisesti
suurempi kuin aikaisempina vuosina.
Tuotantorakennus-
investoinnit vaisuja
Tilastoluvut viime vuodelta ovat vielä epävirallisia eikä kakkia ole vielä
saatu koottua yhteen.
Tuotantorakennusten osalta investoinnit olivat vaisuja. Koko alueella
navetoiden rahoituspäätöksiä oli vain yhdeksän. Niistä avustuksia saivat
kaikki, valtion lainoja seitsemän, näistä Etelä-Karjalassa oli viisi
avustuksen saajaa ja neljä valtionlainan saajaa. Lisämaan
ostokauppoja tehtiin Etelä-Karjalassa 43 kappaletta.
Kaikkiaan Etelä-Karjalassa maksettiin avustuksia 665 000, valtion lainoja 1
313 000, korkotukilainoja 2 934 000 euroa.
·Avustusrahojen niukkuus haittasi sikäli, että se hankaloitti niitä
hankkeita joissa oli avustusta myös mukana, mutta hakemuksien vähenemisessä
oli osasyynä tietysti viljelijöiden varovaisuus. Odotettiin millaisia
maatalousratkaisuja oikein syntyy, arvioi Säynätmäki.