Etelä-Karjala saattaa menettää asemansa EU:n kakkostukialueena

Suurin muutos koskisi yritysten investointiavustuksia, sen sijaan Venäjään liittyvät hankkeet ovat jatkossakin tuen piirissä.

TENHO TIILIKAINEN

Etelä-Karjalassa on syytä olla huolissaan EU:n komission esityksestä

uusista alue- ja rakennetuista seuraavalla ohjelmakaudella. On vaara, että

nykyinen tavoite 2-alue, johon Etelä-Karjalakin kuuluu menettää ainakin

osan nykyisistä tuistaan.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen vakuutti perjantaina, että Suomen

tärkeimpänä tavoitteena on turvata jatkossakin Pohjois- ja Itä-Suomen

säilyminen ykköstuen piirissä. Komissio on esittänyt, että Suomen ja

Ruotsin pohjoiset harvaan asutut alueet saavat kaudella 2007-­2013

uudistettua kakkostukea.

Kauppa-ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisella on selkeä tavoite tuleviin

neuvotteluihin.

­·Lähdemme siitä, että saamme pidettyä jatkossakin sekä ykkös- että

kakkosalueen etuisuudet. Uskon, että voimme myös tämän väännön voittaa,

Pekkarinen sanoi perjantaina Etelä-Saimaalle.

Hänen mielestään komission tukijakoehdotus ei ollut mikään koepallo, vaan

vakavasti otettava yritys muuttaa aluepoliittisia tukirakenteita. Taustalla

voi olla EU:n suurten nettomaksajamaiden pyrkimys EU:n budjetin kiristämiseen.

­·Etelä-Karjalan osalta komission esitys ei sisällä kovin suuria asioita,

mutta kokonaisuutena tässä on sellaisia riskitekijöitä, että meidän on

onnistuttava neuvotteluissa todella hyvin.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen korosti perjantaina, että komission

raportti on vasta alku neuvotteluille. Tavoite on, että EU:n uudesta

rahoituskehyksestä, johon myös alue- ja rakennetuet sisältyvät, voitaisiin

sopia vuoden 2005 loppuun mennessä.

Puttonen optimisti,

Pirhonen epäileväinen

Etelä-Karjalan maakuntajohtajan Timo Puttosen mielestä julki tulleet

esitykset ovat pitkälti sellaiset, kuin oli etukäteen kaavailtukin.

Puttosen mielestä Etelä-Karjalan kohdalla ei tule tapahtumaan mitään

dramaattista.

­·Uskoisin, että aika hyvin tulemme pärjäämään jatkossakin. Meidän yksi

etumme on naapuruusohjelma, jonka kautta voidaan rahoittaa hankkeita sekä

Suomessa että Venäjällä. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen johtaja Jarmo

Pirhonen ei ole yhtä toiveikas kuin Puttonen. Hänen mielestään tukitasojen

laskuun on varauduttava.

­·Minusta näyttää kovasti siltä, etteivät EU:n suuret nettomaksajavaltion

ole vuoden 2006 jälkeen valmiit rahoittamaan alueita nykyisellä tasolla.

KOTIMAA sivu 8

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen