ANTTI O. ARPONEN
Kolme suomalaista urheilijaa on pystynyt voittamaan samoissa
olympiakisoissa kolme henkilökohtaista kultamitalia. Juoksija Paavo Nurmi
ja pikaluistelija Clas Thunberg tekivät sen ajat sitten, 1920-luvulla.
Marja-Liisa Kirvesniemi pystyi siihen Sarajevossa 1984.
Ennen Sarajevon olympiakisoja Marja-Liisa oli hiihtänyt olympialaduilla
Innsbruckissa 1976 ja Lake Placidissa 1980 ja MM-hiihdoissa Lahdessa 1978
ja Oslossa 1982. Ainoa merkittävä saavutus oli viestivoitto Lahdessa, ja
senkin Marja-Liisa meinasi ”munata”.
·Voitin talvella 1983 maailmancupin. Silloin aloin henkisesti toivoa, että
kerran vielä onnistuisin arvokilpailussa. Henkinen vahvuus oli tärkeää,
aikaisemmin olin ollut jo fyysisesti valmis menestykseen, sanoo Marja-Liisa
Kirvesniemi.
Sarajevon päivinä Marja-Liisan nimi kirjoitettiin tulostauluilla vielä
Haemaelaeinen.
Marja-Liisa tiesi
kovan kuntonsa
Olympiatalvena Marja-Liisa harjoitteli terveenä ja menestyi
maailmancupissa, vaikka tiesi olevansa keskenkuntoinen. Se nosti odotuksia
olympiakisoissa. Ensimmäinen olympiakulta tuli 10 kilometrin kilpailussa.
·Maalissa tiesin, että voitan Raisa Smetaninan, sillä olin onnistunut
loppumatkalla. Sitä tunnetta maalissa on vaikea sanoin kuvata, tuli kaikin
puolin hyvä olo, vaikka fyysisesti olin aivan poikki. Ajattelin heti
maaliviivan jälkeen, että vihdoinkin onnistuin, kun oli tärkeä paikka.
Olympiakisoissa ennakkosuosikit ja voittajat joutuvat median pyöritykseen.
Kaikki eivät sitä kestä.
·Olin silloin henkisesti niin vahva, että ulkopuoliset tekijät eivät
häirinneet minua yhtään, sanoo olympiasankari 20 vuotta myöhemmin lujasti.
Pitää varmasti paikkansa, vaikka sankari sanookin, että 10 kilometrin
päivänä häntä jännitti ennen kilpailua niin, että ruoka ei mennyt alas.
Kunnon ruokailuun hän pääsi klo 22.30 lehdistötilaisuuksien,
haastattelujen, doping-testin ja palkintojenjaon jälkeen.
·Illalla ajattelin, että tämä oli vasta ensimmäinen kilpailu. Kolme
kilpailua jäljellä! Se viitonen meni sitten samassa huumassa. Ennen viestiä
minulla oli vähän mahatautia ja mietin, että kuinkahan tässä käy. Se oli
niiden kisojen heikoin kilpailu minulta, mutta siihen oli selvä syy.
Harri valoi uskoa
viimeiseen lähtöön
Olympiakisat päättyivät 20 kilometrin kilpailuun. Marja-Liisa sanoo, että
ennen sitä hän oli sekä fyysisesti että henkisesti aivan lopussa. Sulhanen
Harri Kirvesniemi auttoi tärkeällä hetkellä.
·Edellisenä iltana Harri valoi uskoa, että kyllä sinä varmasti vielä
jaksat. Se oli ratkaiseva apu siihen, että minä sitten todella vielä jaksoin.
Sarajevossa Suomi sai ennätykselliset 13 mitalia. Joukkueen fiilis oli
huikea. Marja-Liisa muistelee, miten Suomen jääkiekkojoukkue tuli ladun
varteen kannustamaan hiihtäjiä.
Marja-Liisa oli Sarajevon olympialaisten supertähti. Suomessa aiheesta
otettiin kaikki irti.
·Äiti matkusti elämänsä ensimmäisen lentomatkan Helsinkiin television
kisastudioon. Minä juttelin suorassa televisiolähetyksessä äidin kanssa.
Kyllä se oli herkkä hetki. Oli pakko puhua ihan tavallisia asioita, että
tunteet ei olisi tulleet liikaa pintaan, muistelee Marja-Liisa.
Olympiajoukkue palasi Suomeen ja Marja-Liisa lensi Helsingistä Lappeenrantaan.
·Lappeenrannan lentokentällä oli tuhansia vastaanottajia ja liikenne oli
täysin tukossa. Minä olen joskus ajatellut, että tyssäsiköhän monelta
matkalle lähtö, kun minun takiani eivät päässeet ajoissa lentokentälle?
ES-ARKISTO
Kuvateksti
Uran huipennus. Marja-Liisa Kirvesniemen sensaatiomaista menestystä
juhlittiin Sarajevossa 20 vuotta sitten.