Kansalaistalo Nuotasta on tullut suomenniemeläisten olohuone

Nuotan toiminnan jatkumisessa kunnan mukaantulo on ratkaisevaa. Raha-automaattiyhdistyksen projektirahat riittävät kesään asti.

ANNE NIEMI

Suomenniemen kirkonkylässä kansalaistalo Nuotan ikkunoista aukeaa yhdellä

silmäyksellä koko kylänraitti. Ei ole Suomenniemellä suurta vilskettä,

pikemminkin hätäilemätön tunnelma.

Äiti lapsineen kurvaa potkurikyydillä kaupalle, toppavaatteiset mummelit

seisahtuvat keskelle tietä juttelemaan niitä näitä, naapurissa kunnantalon

ovi käy sekin harvakseltaan.

Kylätielle avautuvista ikkunoista tulvii päivänvaloa suomenniemeläisten

olohuoneeseen. Sisällä Nuotassa on konstailemattomasti kodikasta,

pullantuoksuista.

Rahat riittävät

kesään asti

Suomenniemen Nuorison Tuki ry aloitti lokakuussa 2001 kansalaistalo Nuotan

toiminnan, jota on rahoitettu Raha-automaattiyhdistyksen (RAY)

projektiavustuksella. Tukea saatiin viime vuonna 30 000 euroa ja

edellisvuonna tuntuvasti enemmän, 41 000 euroa.

Ensi kesään saakka riittävät varat käytetään sekä toiminnallisiin kuluihin

että projektisihteerin ja ohjaajien palkkoihin. Investointeihin RAY:n

toiminta-avustusta ei voi käyttää.

Puolipäiväisenä työntekijänä, projektisihteeri Hannele Lahdelma jatkaa

Nuotassa ehkä syksyyn asti.

Nuotan kohtalosta neuvotteluja käydään kunnan ja työvoimahallinnon

Heti-projektin kanssa. Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki viestittää, että

näyttää todennäköiseltä, että kansalaistalon toiminnan jatkuminen saadaan

varmistetuksi jotenkin. Käyttäjien viesti on selvä: talo pitää kylällä

säilyttää. Myös kesäasukkaille Nuotan kesätori, kahvila, käsityöpuoti ja

nettipiste ovat tärkeitä.

­·Sääli on, jos Nuotta lakkaa yhtäkkiä olemasta. Siinä menisi nuorilta

kohtaamispaikka eikä järjestöilläkään olisi enää tutuksi tullutta

kokoontumistilaa, sanoo Seija Klemi Suomenniemen Martoista.

Vanhempainrinki

taustatukena

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Marja Kauppi (kesk.) jaksaa olla monessa

mukana, muun muassa Nuorten Tuen puheenjohtajana.

Joidenkin on ollut vaikea hyväksyä sitä, että yhden yhdistyksen toiminta

saa kunnassa yliveroisen huomion.

­·Nuotta palvelee kaikkia kuntalaisia, eikä vain yhtä tiettyä joukkoa,

Kauppi painottaa.

­·Esimerkiksi perjantai-iltaisin kuudesta kymmeneen vanhemmat valvovat

vuorollaan Nuotassa nuorten iltoja. Kyläläisiä yhdistävä vapaaehtoinen

vanhempainrinki on toiminut oikein hyvin, Kauppi toteaa.

Säännöllisesti Nuotassa kokoontuvat muiden muassa martat, maatalousnaiset,

eläkeläiset ja 4H-kerho. Kokous- ja harrastetilojen lisäksi alakerrassa on

veistoluokka ja kangaspuut kyläläisten käytössä. Autotallikin on

hyötykäytössä kirpputorina.

Alkuviikosta Nuotassa on työpajalaisten biljardipäivä, kansalaisopiston

muskari ja ompeluseura. Lasten kokkikerho ja veistoluokan nikkarit ovat

tiistaikäyttäjiä.

Nuotassa entisöidään huonekaluja kansalaisopiston kurssilla. Torstaisin

talo täyttyy Tekemällä oppii -kerholaisista ja perhekerhon kävijöistä.

Nuotan pihapiirissä on kesälauantaisin tori. Takapihan luonnonkivisessä

leivinuunissa valmistuvat teemakurssilaisten rieskat ja piirakat.

Viereisellä petankkikentällä kesäasukkaat ja kyläläiset pääsevät

mittelemään taitojaan.

Rakennus

on peruskorjattu

Suomenniemen Nuorison Tuen perustamisen aikoihin vuonna 1998 etsittiin

paikkaa, missä niin nuoret kuin muutkin kansalaiset voisivat kokoontua ja

harrastaa.

Säästöpankin omistama entinen kauppakiinteistö päätettiin peruskorjata

kyläläisten kohtaamispaikaksi sekä kahdeksi nuorten vuokrattavaksi

asunnoksi yläkerrassa.

Kiinteistö oli alunperin 50-luvulla kauppias Olavi Partosen liike- ja

asuinrakennus. Talon ulkoisesti huono kunto ja sen sijainti keskellä

kirkonkylää päätien varrella antoi aihetta miettiä; purettaisiinko vai

korjattaisiinko.

Talon peruskorjauksen rahoittivat Länsi-Saimaan maaseudun kehittämisen

Pomo+ -hanke, Suomenniemen kunta Aune Solkian perintövaroin ja Suomenniemen

Säästöpankki. Remontti tehtiin työvoimahallinnon rakennuskorjauskurssin ja

yksityisten yrittäjien yhteistyönä. ­·Työ menee hukkaan, jos Nuotalle ei

saada jatkoaikaa, marttatoiminnassa aktiivisesti mukana oleva Seija Klemi

sanoo.

III

Nuotta on avoinna: ma ja ke 9-­16, ti 13-­20, to 13-18 ja pe 18-­22. Lisäksi

se on viikonloppuisin kahden euron tuntivuokraa vastaan yhdistysten

koulutus- ja tapahtumakäytössä.

ANNE NIEMI

Kuvatekstit

Ovi käy. Hannele Lahdelma on talolla arkipäivisin. Viikonvaihteessa Nuotan

saa käyttöön ennakkovarauksella.

Kahvila ja käsityöpuoti. Nuotassa myydään paikallisten tuotteita: neuleita,

kudonnaisia, puutöitä ja tasaraitapaitoja. Kahvipaussilla vas. Hannele

Lahdelma ja Seija Klemi.

Kirjoittaja:
Anne Niemi