ETTI KANTOLA
Muuttavat hanhet esittävät muodostelmatanssia Galleria Pihaton
rososeinällä. Siiveniskuja on nopeutettu, auran suuntaa muutettu ja
ääriviivoja oiottu. Silti vaikutelma on aito.
Lintunäytelmän edustalla makaa hakkuutyömaan kippuraisista männynoksista
koottu patsasmainen rykelmä. Toisella seinällä aaltoilee Vuoksi, ja katossa
riippuu veden alta haravoidusta puurojusta tehty verkko.
Lappeenrantalaisten Sirpa Hynnisen ja Vesa-Ville Saarisen yhteisnäyttelyn
muodostavat Metsä ja Vesi. Fyysisesti teokset eivät vie Pihatosta kuin
pienen osan, mutta ne täyttävät koko tilan. Molemmat teokset koostuvat
Saarisen videosta ja Hynnisen veistoksista.
Näyttely oli osin esillä viime kesänä Helsingissä. Uusi tila luo kuitenkin
uutta taidetta.
·Täällä on erityisen voimakas seinäpinta. Myös pylväät vaativat
järjestelyä, kun tehdään kolmiulotteisia teoksia, Hynninen sanoo.
Lappeenrannassa liitelevät hanhet ja liikkuva vesi on kasvatettu
mahdollisimman suuriksi, ja veistokset täyttävät tyhjää tilaa. Seuraavaksi
näyttely menee Lahteen. Siellä puitteet ovat toiset. Videokuva heijastuu
pienenä lumihankeen ja kolmiulotteinen veistos litistyy pinnaksi.
·Tässä tehdään prototyyppiä, Saarinen kuvaa.
Yhteistyössä
tekijä hämärtyy
Taiteilijoiden välinen yhteistyö on yleistynyt, muttei vieläkään ole luovan
työn ominaisin muoto. Ryhmässä tekeminen vaatii neuvottelua eikä
taiteellisia ratkaisuja voi tehdä yksin.
Yhteistyö on kuitenkin Metsän ja Veden elinehto. Kumpikaan osa, video ja
veistokset, eivät toimi yksin. Tenho perustuu vuorovaikutukseen.
Videokuvasta lähtevä valo valaisee veistoksia, jotka luovat tilaan varjoja.
·Ryhmätyöstä saa paljon itse. Joutuu perustelemaan valintojaan ja tekemään
kompromisseja, Hynninen kiittelee kaksikon työskentelytapaa.
Tavoitteet ja näyttelyratkaisut on tehtävä yhdessä. Saarinen sanookin
tekijän hämärtyvän, vaikka molemmilla taiteilijoilla on oma materiaalinsa.
Luonto
taiteilijan silmin
Töiden taustalla on luontokokemus, joka varsinkin Hynnisellä on tärkeä.
Muusakseen hän tunnustaa näyttelytilan seinustalla loikovan koiransa, joka
vie emännän luontoon pari kertaa päivässä.
·Sen ansiosta löysin metsän uudestaan kahdenkymmenen vuoden jälkeen.
Saarinen naureskelee, että kollegaa ja tämän koiraa yhdistää silminnähtävä
ihastus keppeihin.
Varsinaisia luontoasiantuntijoita Hynninen ja Saarinen eivät kuitenkaan
ole, minkä osoitti retket lintuaiheisen kuvamateriaalin perässä. Siinä
missä muut bongarit innostuivat lajeista, taiteilijat kiinnittivät huomiota
ainoastaan muodostelmiin, liikeratoihin ja lentotapaan.
·Ei käy, liian nopeat siiveniskut, Hynninen nauraa kommentteja.
III
Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen. Galleria Pihatto 4.-29.2. Avoinna
ti-pe 11-17 ja la-su 11-15.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Rakentajat. Sirpa Hynnisen ja Vesa-Ville Saarisen rakennuspäivät venyvät.
Näyttely vaatii paljon työtä, joka ei näy katsojalle. Esimerkiksi videon
virittely galleriaan on työlästä.