ETTI KANTOLA
Lappeenrannan ja Imatran asukkaat joutuvat rikoksen kohteeksi
keskimääräistä Etelä-Suomen läänin asukasta harvemmin. Näin kertovat
kansallisen turvallisuustutkimuksen eteläkarjalaiset vastaajat. Rikoksia
kuitenkin pelätään ja turvattomuutta tunnetaan keskimääräistä enemmän.
Maakunnan rauhaa rikkovat tilastopiikit perheväkivallan kohdalla.
Perheenjäsenen vahingoittamaksi joutuminen on yleisempää kuin pahoinpitely
kodin ulkopuolella. Kotien väkivalta näkyy ongelmana Lappeenrannassa ja
etenkin Imatralla.
·Pahoinpitelyt ovat Imatran ongelma, ja niitä on pyritty vähentämään.
Katuväkivaltaan poliisi voi vaikuttaa partioimalla esimerkiksi
ravintoloiden sulkemisaikaan, mutta neljän seinän sisällä tapahtuvat
tappelut ovat vaikeampia, Imatran poliisin rikoskomisario Ilkka Pöyhiä sanoo.
Myös Lappeenrannan poliisi on huomannut perheväkivallan olevan
yleistymässä. Syitä on pohdittu, niitä kuitenkaan löytämättä.
·Poliisin on todella vaikea vaikuttaa. Perheväkivaltaan heijastuu enemmän
työttömyys ja muut ongelmat, komisario Pekka Salmi miettii.
Pöyhiä kertoo, että kotien väkivaltaan liittyy viina. Hän pohdiskelee,
kuinka paljon rajan läheisyys ja Venäjältä tuleva alkoholi lisää Imatran
perheiden väkivaltaa.
·Mutta eihän se kaikkea voi selittää.
Poliisi pysyy
aiempaa
enemmän sisällä
Lappeenrannassa perheväkivallan ohella yleistyvät pahoinpitelyt julkisilla
paikoilla. Väkivallan näkeminen lisää myös ulkopuolisten
turvattomuudentunnetta. Lappeenrannan keskustassa turvattomuutta kokee
lähes puolet asukkaista, Etelä-Suomen läänissä keskimäärin reilu kolmannes.
·Toimintatavat ovat muuttuneet niin, että poliisit joutuvat sitoutumaan
entistä enemmän tutkimukseen, esimerkiksi varkauksien ja murtojen
selvittämiseen. Työntekijät ovat kentällä vähemmän, Salmi selittää.
Hän kuitenkin huomauttaa, ettei poliisi näy Lappeenrannassa sen vähempää
kuin muuallakaan.
Salmi arvelee syyskesällä tehdyn kyselyn tuloksiin vaikuttaneen myös
kesäiset vakavat rikokset. Julkisuudessa näkyi muutama henkirikos ja
holtiton aseen käyttö.
Silti turvattomuuden kokeminen selvästi muuta maata enemmän ihmetyttää Salmea.
·Tilanne näyttää huonommalta kuin se on.
Imatran omaisuusrikokset
selviävät nopeasti
Imatralaisetkin kokevat kotiseutunsa hieman turvattomammaksi kuin
eteläsuomalaiset keskimäärin. Yli 80 prosenttia toivoo poliisin näkyvän
enemmän.
·Se tiedetään, että poliisin näkyminen lisää turvallisuuden tunnetta.
Mutta nykymäärästä partiointia ei pystytä lisäämään, Pöyhiä kertoo.
Hänen mielestään poliisi näkyy Imatralla hyvin, ja turvallisuus keskustassa
on lisääntynyt. Kaupungin laita-alueille poliisi ehtii tosin harvoin ja
siellä turvattomuus pysyy läänin keskiarvon yläpuolella.
Imatra on kuitenkin maan kaupungeista se, jossa kyselyyn osui vähiten
rikoksen uhreja. Etenkin omaisuusrikoksia on vähän. Poliisi selittää hyvää
tilannetta rikosten tehokkaalla selvittämisellä. Aktiivisimmat varkaat on
saatu kiinni ja pois työn touhusta.
Tulevaisuus huolettaa silti imatralaisia ja lappeenrantalaisia selvästi
muita maakunnan asukkaita enemmän. Imatralla erottuvia pelkoja ovat etenkin
terveyspalveluiden heikkeneminen, työttömyyden lisääntyminen ja huumeiden
käyttö. Lappeenrantalaisille tyypillisiä huolia ovat rikollisuuden
lisääntyminen, katuväkivalta ja huumeiden käyttö.
Kansallinen turvallisuustutkimus
¤·Kysely tehtiin viime elo-syyskuun vaihteessa.
¤·Etelä-Karjalassa vastaajia oli 2 230 ja koko maassa 54 000.
Vastausprosentti oli noin 50.
¤·Vastaajilta kysyttiin heidän kokemaansa turvallisuutta asuinkunnassa,
rikoksen uhriksi joutumista, tulevaisuudessa huolestuttavia asioita ja
turvallisuutta parantavia toimenpiteitä.
¤·Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa paikallispoliisille
turvallisuustyön kehittämiseksi. Materiaalia käytetään myös poliisin
palveluiden arvioinnissa.