ANNE NIEMI
David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus oli kansanrunouden kerääjä ja Elias
Lönnrotin apulainen. ·Europaeuksen kuolemasta on kulunut 120 vuotta,
kertoo Pertti Jurvanen, savitaipalelainen kotiseutuneuvos ja Europaeuksen
elämänhistorian tuntija.
Savitaipalelaissyntyinen Europaeus osallistui Kalevalan laadintaan ja
vaikutti sen sisältöön ja muotoiluun. Edesmennyt Kalevala-tuntija,
professori Väinö Kaukonen onkin todennut, että Europaeus tunsi
runoperinteen monipuolisemmin ja perusteellisemmin kuin Lönnrot.
·Kalevalan toteutuksessa Europaeus ei saanut ansaitsemaansa tunnustusta.
Siltikin oikeutetusti häntä on sanottu Kullervo-runoston pelastajaksi,
Jurvanen kertoo.
Europaeuksen tekstejä on julkaistu verrattain vähän, vaikka hän oli ahkera
kansanrunouden tallentaja. Julkaistuja teoksia ovat Työmiehen mietteitä,
Pieni Runonseppä, Ruotsalais-suomalainen sanakirja ja Suometar.
Tutkijana ja kielimiehenä Europaeus kehitteli monia sanoja suomen kieleen.
Esimerkiksi sanat eduskunta, enemmistö, harrastus, ilmansuunta,
kaunokirjallisuus, kunta, tasa-arvo, toimeentulo, ulkomaalainen,
valokuvaaja, virkavala, väitöskirja, yhdyssana ja äänenkannattaja ovat
lähtöisin Europaeuksen kynästä.
Suurmies vai kummajainen?
Vuonna 1820 syntyneestä pappissuvun vesasta toivottiin isänsä ja isoisiensä
ammatin jatkajaa, mutta kirkonmiestä hänestä ei koskaan tullut.
Lapsuusvuosien jälkeen kansanrunouden kerääjä ja arkeologi vietti lyhyitä
aikoja Savitaipaleella. Hän kävi tapaamassa äitiään ja sisariaan, mutta
myös toipumassa jalkapatikalla tekemistään uuvuttavan pitkistä keruumatkoista.
Pertti Jurvanen kertoo erikoisesta tapauksesta 1860-luvulta. Kun ylioppilas
Taneli Europaeus palasi Aunuksesta Savitaipaleelle, hän raahasi raskaan
laukkunsa ohella kahta suurta säkkiä. Olkkolan kartanon piikojen
uteliaisuus heräsi; säkit avattiin salaa.
·Ensimmäisessä säkissä oli kirjoja, papereita ja vaateresuja. Kun naiset
avasivat toisen säkin, heidän piti kirkaisten perääntyä, sillä säkissä oli
ihmisten pääkalloja.
·Ne olivat Laatokan takana olevista hautakummuista kaivettuja sikäläisten
miesten kalloja, joita Europaeuksen piti tutkia, Jurvanen selittää.
Aikalaistutkijoiden tavoin Europaeus käytti kallojen mittausta yhtenä
keinona etsiessään Suomen suvun alkukotia ja kartoittaessaan
suomensukuisten kansojen asuma-alueita.
Olkkolasta
oli lähdettävä
Europaeuksen isä oli ollut opettaja ja rehtori Haminassa ja Viipurissa
ennen kuin hänestä tuli Savitaipaleen kirkkoherra.
Taneli oli 5-vuotias, kun hän jäi isästään orvoksi. Jurvanen kertoo niinä
aikoina tapahtuneesta käänteestä pappisperheen taloudessa.
·Suomen sodan (1808-09) vuoksi talonpojat olivat köyhtyneet ja papin
saatavat olivat jääneet monilta maksamatta. Savitaipaleen edellistä kirkkoa
rakennettiin tuolloin, ja samanaikaisesti kun Matti Salosen kahtamoinen
kirkko kohosi, hupeni pappilaan jääneen leskiperheen varallisuus.
Lopulta Europaeuksen perikunta julistettiin konkurssiin. Perheen oli pakko
muuttaa Olkkolasta, kun Taneli Europaeus oli 7-vuotias.
Nykyisen Olkkolanhovin pihapiirissä on Europaeus-seuran ja Savitaipaleen
kunnan ylläpitämä museo. Tilanahtauden vuoksi museo on valitettavasti
tilapäisesti suljettu.
Tuulessa
tulisijani
Jurvanen kertoo, että vanhemmiten Europaeus loitontui oppineista
ikätovereistaan syrjinnän ja oman särmikkään luonteensakin vuoksi. Niinpä
hän siirtyi työskentelemään Pietariin.
Uransa lopussa Europaeus katkeroitui, eikä saanut ymmärrystä
pyrkimyksilleen. Hän eli viime vuotensa Pietarissa kodittomana; hänet
kuopattiin 1884 köyhäin hautausmaalle. Myöhemmin ystävät siirsivät ruumiin
Suomeen.
Helsingin Vanhalla hautausmaalla Bulevardin ikivanhojen lehmusten katveessa
on Savitaipaleen suurmiehen viimeinen leposija. ”Kotiinsa muut menevät /
majoillensa matkoavat / mull on korvessa kotini / kankahalla kartanoni /
tuulessa tulisijani”.
III
D.E.D. Europaeuksesta tehdään parhaillaan elokuvan käsikirjoitusta. Hänen
henkilökuvaansa valotetaan myös Europaeus-musiikkinäytelmässä, jonka
kantaesitys on Savitaipaleen kirkossa ensi perjantaina, 27. helmikuuta.
Huomisessa lehdessä kerromme Savitaipaleen Musiikinystävien tuottamasta
teatteriproduktiosta.
ANNE NIEMI
Kuvatekstit
Tietäjä. Pertti Jurvanen on Savitaipaleen paikallishistorian tuntija.
D.E.D. Europaeus. Särmikäs ja kiistelty persoona (1820-84).
Europaeuksen keruumatkat
¤·1845 Suomen ja Venäjän Karjalaan
¤·1845 Vienan Karjalaan ¤·1846 Sotkamoon ja Aunukseen
¤·1847 Inkeriin
¤·1848 Inkeriin ja Tverin Karjalaan
¤·1853 Inkeriin
¤·1854 Viroon