ETTI KANTOLA
Etelä-Karjala on heikko haastaja niin Pohjois- kuin Etelä-Suomellekin
kilpailtaessa hiihtoloman viettäjistä. Omat asukkaat lähtevät mielellään
Lappiin tai vaikka aurinkorannikolle, mutta tilalle tulevat lähinnä ne,
jotka sukuloivat alueella.
·Hiihtolomaviikot eivät näy meillä lainkaan, Scandic Patrian
vastaanottopäällikkö Topi Mäkinen sanoo.
Viime viikko oli hotellissa vilkas liikematkajakso, mutta
vapaa-ajanmatkalaisia ei näkynyt. Maakunnan oma loma hiljentää molemmat
rintamat.
·Talviurheilukeskus pitäisi olla vieressä. Tai Myllymäkeen sadan metrin
korotus, Mäkinen heittää.
Nyt alueella ei ole sellaista tarjontaa, jonka avulla hotelli voisi kaupata
majoitusta.
Sokos Hotel Lappeessa yöpyi viime viikolla joitakin koululaisia, kun
yksittäisillä työmatkalaisilla oli perhe mukana.
Hiihtoloma ei näy myöskään Lappeenrannan seudun matkailutoimistossa.
Lomalaiset tulevat ja menevät omia reittejään eikä heidän määrästään ja
tekemisistään ole koottua tietoa.
Valtakunnallinen
huomioharava puuttuu
Lomakeskus Saimaanrantaan on tehty alkavalle viikolle muutamia
mökkivarauksia. Helsinkiläisten lomaviikko näkyi, muttei saanut aikaan
sesonkia.
Vastaanotossa uskotaan, että huomiota herättävä talvitapahtuma toisi
alueelle lisää väkeä.
·Tarvitaan actionia, jotta talvella olisi edes yksi kunnollinen lomaviikko.
Piristysruisketta kaivataan, sillä hiihtolomaa seuraa kevääseen jatkuva
vuoden hiljaisin kausi.
Lappeenrannan seudun elinkeino ja matkailu Oy:n palvelupäällikkö Armi
Sallinen allekirjoittaa tapahtumien puutteen osittain.
Maakunnassa on useita pieniä tapahtumia, jotka kiinnostavat paikallisia,
mutta laajempi huomioarvo puuttuu.
·Valtakunnallista megatapahtumaa ei vielä ole. Se kyllä mietityttää
monella taholla, Sallinen sanoo.
Ideamyssy on pysynyt päässä pitkään, mutta lamppu on syttymättä. Kesäksi
ideoita on, mutta talven kohdalla raksuttaa tyhjää.
·Yrittäjät sanovat, että kesä ei ole enää ongelma, mutta syksy ja talvi ovat.
Ohjelmapalveluita
ei tunneta
Uutta ja valmiiksi järjestettyä tekemistä tarjoavat ohjelmapalvelut, joita
moni eteläkarjalainen ei tunne. Täkäläinenkin perhe voisi osallistua vaikka
pilkkiretkelle tai moottorikelkkasafarille. Sitä varten ei tarvitsisi
lähteä Lappiin.
Mutta Luumäellä toimivan Salpa Safareiden toiminta hiljenee
hiihtolomaviikkoina.
·On vähän sama tilanne kuin juhannuksen jälkeen, yrittäjä Petri Parkko kuvaa.
Pääkohderyhmän eli yritysten kysyntä taukoaa, eikä omalla rahalla maksavia
tule samaa tahtia tilalle. Asiakaskunta kuitenkin muuttuu, kun paikalliset
tuovat retkille vieraitaan.
·Hiihtolomalla meillä on myös yleisiä kaikille tarkoitettuja reissuja. On
ainoa ajankohta, jolloin niitä kannattaa järjestää, Parkko kertoo.
Parkon kokemus vahvistaa kuvaa hiihtolomalaisista. Matkailijat eivät ota
yhteyttä itse, vaan seudulla on joku, joka järjestää heille ohjelman.
Perusedellytykset
ovat olemassa
Myllymäen laskettelukeskuksessa hiihtolomakausi on sentään kiireinen. Viime
viikon ruuhka ei silti johtunut pääkaupungin lomasta vaan liikuntatunneilla
suksineista koululaisista. Keskuksen Antti Koivistokin arvelee lomalaisten
tulleen mummoloihin.
·Vähän on niitä muita. Ja ulkomaalaiset ovat venäläisiä lukuun ottamatta
esimerkiksi vaihto-opiskelijoita. Ei tätä kukaan matkakohteeksi ota,
Koivisto uskoo.
Myllymäkeen viritellään tiistai-iltana sesongin tuntua houkuttelemalla
paljon väkeä laskiaisriehaan.
·Ei vain ole sellaista, mikä matkailijoita talvisaikaan vetäisi. En tiedä,
onko mitään tehtävissä.
Armi Sallinen uskoo, että Etelä-Karjala voisi menestyä hiihtolomakohteena,
jos toimiva idea keksitään. Hän viittaa esimerkkinä Kemin lumilinnaan.
Sallinen on lapsiperheen äiti ja tietää, että edellytykset ovat kunnossa.
·Tekemistä on, laskettelua, luistelua, kylpylää ja paljon hiihtomaastoja.
Hiihtoloman luonne on sellainen, ettei se välttämättä vaadi erikoistarjontaa.
Moni perhe haluaa silti lähteä jonnekin, kun vapaata on viikko.
Valintatilanteessa pärjäävät toistaiseksi ne, joilla on jotain erikoista.