Vanhojen pientalotonttien kysyntä vilkastuu Imatralla

Rakentaja saa kaupungilta kaupan päälle tarvikkeita ja työtä.

MATTI VEIJALAINEN

Kaupungin omistamien vanhoilla asuntoalueilla olevien pientalotonttien

markkinat ovat alkaneet vilkastua Imatralla.

Ilmiön taustalta kaupunki löytää paitsi verrattain huokeana pysyneen rahan

hinnan, myös omat toimensa. Viime syksynä kaupunki aloitti Rakentajaksi

Imatralle-ohjelman, mikä antaa parhaat kaupanpäälliset vanhoilta alueilta

tontin lunastaville rakentajille.

Kysyntää on kunnallistekniikan päällikön Hannu Ojalan mukaan selvästi

kiihdyttänyt se, että vanhoilta alueilta tontin hankkiva rakentaja voi

saada tontin hinnasta tavallaan takaisin 70 prosenttia. 50 prosenttia

hinnasta voidaan kohdentaa alueen ympäristön yleiseen parantamiseen. 20

prosentin bonus heltiää lisäksi pihasuunnitteluun ja istutustarpeiston

hankintaan. Suunnittelutyön tekee kaupungin vihersuunnittelija.

Bonuksien saanti ei välttämättä edellytä tontin ostamista. Samat etuudet

saa vuokratontin rakentaja. Hänenkin ekstransa lasketaan tontin myyntihinnasta.

Vanhoiksi tonteiksi lasketaan vanhojen asuinalueiden niinsanotut

paikkotontit, joilla kunnallistekniikka on valmiina, mutta tontti on muuten

rakentamatta. Tontteja löytyy eri puolilta kaupunkia.

Pää avattiin

Meltolassa

Meltolan alueelta ensimmäiset paikkotontit lunastivat Minna ja Sami Haakana

Ahvolankadulta sekä Laura ja Marko Inkinen Haikolankadulta. Kehittämisrahaa

uusille kotikulmilleen Haakanat ja Inkiset kuittaavat yhteensä noin 8 000

euroa. Kaupungin kanssa on jo sovittu, että osa rahasta käytetään Meltolan

koululiikenteen turvallistamiseen korotettu suojatie rakentamalla.

Haakanoiden ja Inkisten lapsiperheille tämä hanke sopii hyvin. Hannu Ojalan

mukaan suojatien korjaamisesta on tullut aloitteita ennenkin, mutta työhön

ei ole koskaan kaupungilta löytynyt nimikkomäärärahaa.

Ojalan mukaan oleellista on, että tonttikauppojen bonusrahojen käytön

rakentajat voivat sopia suoraan kaupungin toimijoiden kanssa ilman sen

kummempaa hallintobyrokratiaa. Ympäristötyöt voidaan näin suunnitella sekä

toteuttaa nopeasti.

Haakanat ja Inkiset ovat asuneet Imatralla ennestäänkin. Meltolasta he

kertovat lähteneensä hakemaan palvelujen lähellä olevaa rauhallista

asuinpaikkaa. Plussaksi he lukivat myös tonttien avaruuden. Neliöitä niillä

on lähes 2 000. Kaupungin lupaamat rakentajabonukset olivat myös osaltaan

kallistamassa uutta kotien paikkaa Meltolaan.

Porkkanaohjelma

jatkuu syksyyn 2005

20 prosentin pihabonuksen saavat myös uudemmilta alueilta tontin lunastavat

rakentajat. Rakentajaksi Imatralle-ohjelma jatkuu tällä haavaa syksyyn 2005.

Hannu Ojalan mukaan ohjelma voidaan myöhemmin vakinaistaa, mikäli se

tuottaa hyvää tulosta jatkossakin.

Viime vuonna Imatran kaupunki luovutti omakotirakentajille 51 tonttia.

Edellisvuosien tasosta luovutettujen tonttien määrä kasvoi lähes puolella,

vaikka rakentajien porkkanaohjelma ehtikin olla voimassa vasta osan vuotta.

MATTI VEIJALAINEN

Kuvateksti

Työneuvottelu. Tontinlunastajat Laura ja Marko Inkinen sekä Minna ja Sami

Haakana istuivat yhteiseen pöytään suunnittelemaan, mitä Meltolan

kotikulmilla voitaisiin ryhtyä kaupungin bonusrahoilla teettämään.

Rakentajien toiveita kuuntelivat vihersuunnittelija Tarja Hynninen,

asukasyhteyshenkilö Raili Keskinen ja kunnallistekniikan päällikkö Hannu Ojala.

Kirjoittaja:
Matti Veijalainen