ESA VILENIUS
Etelä-Karjalan museon perusnäyttely uudistuu tuntuvasti, ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin näin laajasti. Vanhalla, niin sanotulle taidemuseopuolelle on rakennettu viisi vitriiniä, joissa esitetään kalastusta, hirvenhiihtoa, rajavartiointia, Lappeenrannan taistelua ja tervanpolttoa. Elämän kovempaa puolta.
Aikaisemmin museossa kävijät ovat saaneet esimerkiksi kurkistella perusnäyttelyyn kuuluvien kaupunkilaiskotien ikkunoista. Ja saavat toki vastakin.
Esimerkiksi hirvenhiihtoa esittävässä vitriinissä on Eläinmuseon konservaattoreiden täyttämä hirvi ja vain yksi esine. Entisajan hiihtäjällä oli yksi sauva, jonka toinen pää oli keihäs. Siitä on tehty taiten ”replika”-ase, jolla väsyksiin ajettu hirvi on surmattu.
Vitriinin taustamaiseman, kylmän talvipäivän on maalannut Unto Ahjotuli.
Museoon tulossa myös kokonaisuuksia, joita ei suljeta vitriineihin. Suunnitelmissa on esimerkiksi lotjien esittelyä.
Intendentti Jukka Luodon mukaan näyttelyn on määrä olla valmiina tämän kuun loppuun mennessä, mutta on paljon mahdollista, ettei aika riitä. Näyttely on jo varsin pitkällä ja siihen voi tutustua rakentamisen aikanakin.
Museot ovat Suomessa alkaneet yleisesti rakentaa kokonaisuuksia: näkymiä ja elämyksiä vierailijoille. Luodon mukaan tässä suuntauksessa ollaan tultu jo taaksepäinkin. Numerolapuin varustelluilla keihäänkärkiriveilläkin suosijansa.
·Esimerkiksi arkeologian harrastajat haluavat nähdä juuri vain sen alkuperäisin esineen.
Piinalle
opastaa lapsia
Myös ihmisten kyky visioida esineistä lähtien on erilainen. Esimerkiksi lasten kuvalle entisajan elämästä kokonaisuudet lienevät paljon avartavampia.
Museolehtori Päivi Partanen kertoo, että lapsia varten on suunniteltu oma museomaskotti. Taiteilija Heli Pukilta on tilattu ikivanhasta, piikivestä lohkotusta amuletista juontuva Piinalle, josta tulee eräänlainen lasten opastaja museossa.
Museossa on myös videoita ja ja valokuvasuurennoksia tukemassa esillepanoa.
Jukka Luodon mukaan Etelä-Karjalan museolla on itäsuomalaiseksi museoksi erittäin hyvät esinekokoelmat. Vain alle kymmenen prosenttia niistä on esillä.
Luoto ja Partanen pohdiskelevat myös eräänlaista bongausnäyttelyä, jossa esineistöä olisi jäsentelemättömänä esillä. Kävijät saisivat sitten kysellä kiinnostavista esineistä. Tällaiset näyttelyt ovat saaneet esimerkiksi Ruotsissa suurta suosiota.
Nyt rakennettava näyttely väistyy kesällä osin Nikolai II·-näyttelyn tieltä, mutta palaa jälleen syksyllä.
Hirveen ja tervanpolttoon Luoto luottaa myös ulkomaisten turistien houkuttajina.
·Jos vaikkapa saksalainen tulee tänne käymään, hän tuskin haluaa katsella kahvikuppeja, niitä on esillä Saksassakin.
Etelä-Karjalan museon varsinainen täky on Partasen mukaan edelleen Viipuri-pienoismalli.
Tulosyksiköt
museollekin
Tämän vuoden alusta lähtien Etelä-Karjalan museo eli maakuntamuseo ja Etelä-Karjalan taidemuseo eli Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo toimivat omina tulosyksiköinään. Niiden tehtäviksi on määritelty keräämistä, tallentamista, inventointi ja asiantuntijalausuntojen antamista. Toiminta-alueeksi on rajattu myös luovutettu Karjala.
Tulosyksiköistä erillään ovat esimerkiksi tilojen avoinna pitoon ja toimistoon liittyvät tehtävät.
Etelä-Karjalan museon määräaikainen intendentti on Jukka Luoto. Vastaavassa tehtävässä taidemuseossa toimii Leena Räty.
PEKKA HÖLKKI
Kuvatekstit
Rajan maakunta. Rajavalvonta on yksi perusnäyttelykokonaisuuksista.
Yksikin esine kertoo. Museoiden ”visioinnissa” on nykyisin otettu hieman taakse päin. Yksi aito esinekin puhuttelee.