MATTI RIIHELÄ
Kunnallisten luottamushenkilöpaikkojen alamäki on ollut vauhdikasta myös
Etelä-Karjalassa noin vuosikymmenen aikana. Maakunnan neljästätoista
kunnasta ainoastaan Lemillä ja Imatralla luottamushenkilöitä on vielä saman
verran kuin vuonna 1993.
Kunnanvaltuustoihin ja -hallituksiin valittiin jokaisessa kunnassa
täsmälleen yhtä paljon henkilöitä vuonna 2001 kuin 1993. Lautakuntien määrä
ja lautakuntapaikat sen sijaan vähenivät oleellisesti.
Kahdessatoista Etelä-Karjalan kunnassa lautakuntapaikkojen määrä tippui
yhteensä 132:lla.
Lappeenrannassa lautakuntien määrä väheni kahdestatoista kahdeksaan ja
lautakuntien jäsenten määrä kolmellakymmenellä (118/88).
Uukuniemellä lautakuntia vähennettiin kaikkein ronskimmalla kädellä. Vuonna
1993 Uukuniemellä valittiin vielä kuusi lautakuntaa ja niihin 30 jäsentä.
Kahdeksan vuotta myöhemmin lautakuntia valittiin enää kaksi ja jäseniä
niihin 10.
Saarella kehitys oli lähes samanlainen: seitsemän lautakuntaa vuonna 1993
ja kolme lautakuntaa vuonna 2001. Lautakuntapaikkojen määrä väheni samana
aikana kuudellatoista (37/21).
Joutsenossa lautakuntien määrä tippui kahdeksasta kuuteen, lautakuntien
jäsenten määrä neljällätoista (64/50).
Ratkaisun hetki
lähestyy Imatralla
Luumäellä lautakuntia karsittiin kymmenestä seitsemään ja Suomenniemellä
viidestä kahteen. Molempien kuntien lautakunnissa oli luottamushenkilöille
kolmetoista paikkaa vähemmän. Ylämaalla lautakuntien jäsenluku putosi
yhdellätoista.
Ruokolahdella lautakuntapaikkojen määrä väheni viidellä, Parikkalassa
Taipalsaarella, ja Savitaipaleella kolmella, sekä Rautjärvellä yhdellä.
Imatralla valittiin vuonna 1993 kuusi lautakuntaa ja Lemillä neljä. Ihan
yhtä monta lautakuntaa Imatra ja Lemi saivat myös 2001. Imatralla
lautakunnissa on 66 ja Lemillä 28 jäsentä.
Imatralla luottamushenkilöpaikkojen lukuun tullee muutos ensi vuoden alusta.
·Viime vuoden lopun tietojen valossa Imatran valtuustokoko näyttäisi
putoavan. Nykyisin valtuutettuja on 51, tulevalla kaudella ehkä 43. Asia
varmistuu toukokuun lopun asukasmäärän mukaan, muistuttaa tutkimuspäällikkö
Marianne Pekola-Sjöblom.
Oman muutoksensa luottamuspaikkojen määrään Etelä-Karjalassa tuo
tulevaisuudessa myös kärkikuntien yhdistyminen.